Pakkasin juuri laukun. Huomenna lähden täältä taas ja istun junaan ja sitten minä menen Rovaniemelle. Se juna on ihan täynnä ja on kaksi vaihtoehtoa: joko vieressäni istuu maailman valtias ja käymme henkeviä keskusteluja koko yön, koko matkan ajan. Toisaalta voi olla että vieressäni istuu joku väsynyt joka nukkuu vain ja on ahdasta nukkua ja joku mölyää toisella puolella vaunua mutta se joku on niin kaukana etten jaksa edes katsoa.
Olen odottanut tätä niin kauan, siitä asti kun kaikki oli vain päiviä. Nyt jokainen päivä on ihana päivä ja on melkein vaikeaa ajatella olevansa muualla kuin tässä, näissä hetkissä ja pienissä suunnitelmissa. Mutta kuitenkin huomenna, ylihuomenna ja siitä eteenpäin jotain ihan muuta ja välimatkaa kaikkeen. Matka ja maisemia, eikä ole ikävä vähään aikaan. Tai sitten on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti