Kolmas

Horjuvaa.
Mutta onneksi ruoka auttaa. Ja tämä ei sivumennen sanoen ole mikään runo.
Kunhan vain
sanoja peräkkäin. Jos sitäkään.

Tänään oli tosi kivaa. Ja tosi jännää.
Välillä joo.

Toinen

Ei koskaan siltä väliltä

Unelma ajokortista
matkasta maailman ääriin
en jaksa katsoa kuittia

Minä haluan niin paljon
tuntea sydänhymiön voiman
ja illalla karata ikkunasta uimaan

Sinäkin saat satuilla
tulla laulamaan ikkunani alle!
Jos sen jälkeen saan heittää sinua
Nokian kolmekuuskympillä päähän.

Tahdon jo kotiin - kaukomaille!
Tahdon särkeä kalliin, uuden kitarasi
ja halata puita iltaisin.
Tahdon kiiltonahkalaukun, satuhäät, kaiken mitä voi
mutta haluan aina muuttaa mieltäni.


/ JOO WANHA, tiedetään. Mutta niin, kirjoitin torstaina sanakoepaperin toiselle puolelle jotain runonalkua, mutta se ei sitten onnistunut ei yhtään kun englanninopettajani keräsi paperit kesken pois!

Mitähän nyt on tapahtunut? Lukiossa on tosi huippua, oikeesti! Olisi varmaan kiva tietää miksi siellä on mielestäni niin huippua, mutta ei voi tietää. En vain ehdi jäädä miettimään.

Huomenna yritän tehdä runon englannintunnista.

Ensimmäinen

Ikkuna

Uuden huoneen ikkunasta näkee naapurin pihalle ja pihlajan.
Kirpeä, punertava, kylmänviileä auringonsäteen tunne
minä muistan tämän tarinan.

Marjat ovat punaisia mutta kettu ei yllä niihin.
Pihlajasta on kasvanut korkea, korkea puu!
En usko tähän kaupunkiin enää, en ainakaan pihlajiin.
Minä olen punaruskea kettu.

Talvella oksat ovat valkoisia, jossain muualla vihertää.
Siellä missä sinä olet ja muistat ehkä ikkunan.
Minulla on ikävä sinua ja kesää,
varomatta kaikkea mitä teit.
Minähän tanssin ikkunalasissa!

Sinä sika palasit kotiin
roudan alta pois.
Tämä paikka oli sinulle liian ankara,
pihlaja kai kasvoi liian kaukana.


// Minä tein tämän ihan joku viikko sitten. Mutta en tiedä mistä tää oikein tuli, ei tunnu yhtään omilta ajatuksilta, ei yhtään. Vissiin nappasin naapurin mietteet. Hmm. Kummallista.

Hei te siellä alhaalla!

Täällä minä olen, taiteilia.Tai saa kaikki olla jos ne haluaa!

Haluaisiko joku kuulla runon?
Tai tarinan?
Tai jonkin muun sellaisen?

Kertokaa ihmiset aiheita, jos joskus inspaa tehdä jotain.

Mutta ei se haittaa, keksin minä itekki.