äänitä äänitäryt
ärjänteissä ääääääni tärisee
särisee säryksi, äänitän sen
jälkisärky kuohuu yli äyrrräiden
äänitä äänitäryt
ärjänteissä ääääääni tärisee
särisee säryksi, äänitän sen
jälkisärky kuohuu yli äyrrräiden
On luonnollista että musta perhonen ennustaa onnetonta kesää - musta on kaikki värit yhdessä ja siksi aivan liikaa, liikaa. Kun kaikki on liikaa kaadan vettä lasiin ja kerron käärmeistätulipaloistakiireestäputoamisestapakenemisesta painajaisissa, kaadan veden lasista pois vain tai juotan sen kasveille, kirotut kasvit.
Kun on mahdollisuus sirottelen suolaa, joskus myös sokeria mutta sen tarkoitus on aivan erilainen. Kun en sirottele, säilytän suolaa piilossa kaapissa, en ojenna sitä kenellekään, en kenellekään. Pidän suolat ja vesilasit ja perhoset itselläni, kissat pöydän alla ja kynttilät vakan alla.
Niiden kartanojen välissä on niitty ja niityllä suuri tulva peittää kaiken. Kun menimme katsomaan tulvaa, teidän tähtenne puhuin selvästi ja ovelasti välttäen kokonaisia askeleita. Päästäkää minut katsomaan tulvaa, polkua alas.
Vaan ei, ei tämä ole loppu, tulvan kerroksiin kerääntyy jonoja ja hanhia. Nytkö menemme leikkimään piilosta? Yön pimeässä hämärän varjossa, tämä on voitto. Voi hyvin olla että näimme kaiken mitä oli.