Täällä käy Puhuri

Oho, koeviikko taitaa loppua aika kohta. Enää äidinkielen esseekoe, jonka olisi parempi mennä paremmin kuin italian koe. Hieno uudistumisolo tässä, uusi jakso alkaa sitten ja kaikkea hienoa: ensi jaksossa on melkein pelkästään kivoja aineita. Voisin ehkä tehdä jotain tälle blogille kun vähän kyllästynyt tähän ulkoasuun mutta toisaalta voisin kunnioittaa vuosisittenminän päätöksiä ja antaa asian olla vielä vähän aikaa.

Ensi viikolla lähden Roomaan, en ihan edes tajua sitä. Puhun siellä italiaa ja olen todella mielissäni, voin kertoa. Yritän muuttaa sisäistä puhetta aina välillä italiaksi mutta aika vaikeaa se kun pääni sanakirja ei ihan toimi. Pitäisi googletella että missä haluan käydä siellä.

Tänään siivosin ja vaikka en ollenkaan siistinyt omaa huonettani niin silti on se hieno siivottu fiilis. Siistiä.

// Uudistumisolo; en ole vieläkään ohittanut vuotta 2005.

Minusta on niin hienoa oppia

Viikonlopussa oli materiaa ja etsimisen iloa. Junassa istuin ja katselin jotain toisen raamatuntapaista ja omaa italian kielioppia. Kirjoitin kirjeen ja söin mansikkapallon. Niin ja luin sitä historiaakin taas kerran, en vieläkään ole ihan varma että tajuan siitä yhtään mitään, mutta alan jo muistaa kaikkea hyödyllistä. Ihan jännittävä kurssi tuo kansainväliset suhteet mutta kuitenkin ihan kamalan väsyttävä.

Olen aika mielissäni tuosta piposta jota neulon, siitä saattaa tulla ihan kiva. Olen kyllä muustakin mielissäni mutta en muista mitä aioin kirjoittaa siitä tänne. Hi, ei tässä ole mitään järkeä. Tämä soi päässä.

Viime torstaina satoi vettä kun kävin kirppiksellä ja kaikkialla. Kuuntelin Mikaa ja ihan vähän hypähtelin kadulla ja hymyilin ihan liian mielissään kaikille. Pidin sateesta ja pyörittelin sateenvarjoa.




// Nyt kun katson uudestaan niin saattaa olla vielä jotain tekemistä.

itsenäisyyspyrkimykset siirtomaissa ja ranska, koeviikkolla lauseet saattavat venyä otsikoissakin koska pitää tarkentaa ja täsmentää

Kyllä meissä on jotain yhteistä, tuossa ja minussa. Olemme molemmat täällä ilman että aamulla arvasimme mitä kahden tunnin päästä on. Datailemme, siinä tosin ero että itse en ole ihan yhtä jeesjees asian kanssa. Tuo toinen tuolla taas, mikähän sillä on sillä en ymmärrä sitä. Se ei sovi tänne koska sillä on tuo pussi. Älkää kysykö meiltä mitään.

Selkäni on ihan hajalla, en kestä. Se saattoi naksahtaa eilen kun juoksin paikasta toiseen. (Kävin kirpparilla ja ostin nätin metsäpaidan, melkein värikkään sateenvarjon myös.) En pääse eteen enkä taakse ja kenkiä minun on pidettävä jalassani kokonainen päivä sillä en saa niitä poiskaan. Tai jos saan niin en saa takaisin. Nuttura venyy ja sotkeentuu ihan itsestään ja se hieman ärsyttää.

Mietin vieläkin kirahveja ja että saisiko sellaista mahtumaan lipastonlaatikkoon.

-a.sd,fm,d.s-a.,dmf,d.s-a.s,fm,d.s-.,masd,.fmnm,.,masd

// Viimeisten aikana kaikki ymmärrykseni kirjaimista saattaa kadota ja vain merkitys jää.

krasivi

Huomenna selviää osaanko yhtään mitään venäjää, kyllä varmaan jotain koska olen ollut ahkerantapainen. Pitäisi osata vielä kirjoittaakin adjektiiveja. Täällä en ole ahkera koska tavarani ovat kaaos. Jos minulta kysytään.

Jotenkin jäävä tunnelma tänään kaikkialla, unohdin asioita ja ehdin säikähtää pääni puolesta. Onneksi hymyä vähän ja hienojen vaatteiden kyttäystä. Kirjastossa oli rauha ja kaunista. Ei mitään hätää, minä vain pidän tarinasta luulisin.

Haluaisin nähdä kirahvin! Ei kellään sattuisi olemaan?

Huomenna on pukeudu punaiseen -päivä, mutta olen laiska ja vain punainen laukku. Muusta en tiedä, aamulla ehkä ihan pieni vaatekriisi.

// Minusta vähän tuntuu että ei se edes ymmärrä, hassu. Toisesta asiasta sen verran että taitaa olla valaistuksesta kiinni.

Ei nää oo niin bileet

Eilen oli hämärät illanistujaiset, koko huone oli ihan punaisesti hämärä ja vähän jazzia. Tykkäsin, hiukset näytti melkein hyvältä jopa ja osasin vaikka mitä italiaa. Valvoin ja väsymys oli hienoa jaloissa. Tänään syksyväreissä hengailua kirjastossa ja kahvilassa, vaikka facebook väittääkin että olen karkuri.

Italia tuntuu niin mun jutulta. Tai sitten vain luulen kun haluan että se on niin.

Ostin eilen ensimmäisen vääränlaisen luentolehtiön lukioaikana. Siinä on kuitenkin ihan hyvä tunne, uusi kynänikin on hieno. Pysähtynyt hetki täällä blogissa nyt, en muista mitä aioin seuraavaksi.

// päätin viimeisen yöllä.

Herran huomaan, oi hevoskotkat!

Kotona täällä, hassu päivä. Olen lukenut harry potteria italiaksi Ravenclaw-paita päällä. Viimeinkin tämä näyttää mun päällä ihan hyvältä! Sitten kun tulin tietokoneelle, katsoin parhaaksi tehdä HP-fanien tupatestin. Arvaatte varmaan että olen viettänyt aika paljon aikaa elämästäni potteristina. Ei tässä muuta. Hi.



Harry Potter -fanit | Testejä ja muuta kivaa!

// Mutta minä olen jo iso tyttö.

Voi käyttää takkia ja huivia

Minusta on mukavaa hakea suklaapuodista konvehti, ei sitä missä on samppanjaa mutta ihan hyvä kuitenkin. Istua oikeassa auringossa linnanraunioilla, kertoa mitä on kuullut ja neuloa harmaata lapasta kuin talven varalle. Halusin käyttää lehtitakkia enkä suoristanut hiuksia. Minä olen.

Zumbasin mielissäni, en osaa ikävä kyllä hymyillä niin että kaikki hampaat näkyy. Neuloin lisää lapasta enkä halua nukkumaan. Huomenna saan tietää mikä minusta tulee isona ja ehkä unohtaa viikonlopun jos innostun.



// kun kerran teen näitä niin teen. tänään katsoin itseäni peilistä, yritin huomata enkä osannut ollenkaan kuvata mistä viime viikolla oli kysymys.

Ulkona minä olen

Kävin ammatinvalintapsykologilla, sanoin että elämäni on kuin elokuvaa kun kysyttiin. Se taisi melkein tajuta. Vastailin kysymyksiin itsekään tietämättä vastasinko oikein. Sitten tein monta testiä liian vaikeilla kysymyksillä, luulen että minusta tulisi aika hyvä veturikuski. Ensi viikon torstaina se kertoo mikä minusta tulee isona.

Vietimme villapäivää, oli kivaa pukeutua kuin olisi vielä kylmempi. Ei siitä ehkä sen enempää, lukekaa tuolta.
Minulla ainakin oli kivaa, käyttäytymisestäni saattoi päätellä että kuvissa näkyvät ihmiset eivät ole enää niin vakava juttu, lähinnä huippu.

Taas yksi liikuntatunti ohi, mutta tasapainon säilyttämiseksi melkein-hermoromahdus matematiikan tunnilla. Hyvässä ja huonossa on varmaan sellainen hieno tasapainoteoria, kehitän sen loppuun kun kerkeän, se on pari vuotta ollut tässä työn alla. Tein eilen kaksi tuntia matematiikan läksyjä, muita tänään kolme tai neljä. Ei se mitään, nyt ei ole kauheasti tekemistä, ainoastaan venäjää.

Aloitin neulomaan lapasia, se on varmaan joku syksyjuttu. Jos joku muistaa, neuloin myös viime syksynä lapaset. Tällä kertaa niistä tulee harmaat, varmaan keksin jotain muutakin niihin kun innostun enemmän. 



// olen vähän miettinyt että sillä ei ehkä ole kamalasti väliä, mutta ei millään saa olla liikaa. elämän tarkoituksesi voi olla niin kuin sanot mutta en oikein tiedä pitäisikö uskoa, olisiko se sitten omaa.