Donare sangue

Kävin luovuttamassa viimeinkin verta. Synttärijuhla oli sit sellanen tänään. Mutta oli huippua, ensin jännitti ja sitten se neula oli siinä ja sitten kohta söinkin jo kakkua ja hihittelin. Voisi mennä uudestaankin, kai.

Pimeyttä on, on niin. Vähän liikaakin, koska minulla ei todellakaan ole heijastinta. Haluaisin sellaisen tyylikkään mutta en löydä. En ikinä muista etsiä. Ehkä lomalla löytyy. Loma ensi viikolla, ajattelin neuloa ja sellaista. Pitää pakata kamalasti lankoja mukaan! Ei ole edes kamalasti opiskeltavaa, tosin en sitten tiedä pitäisikö miettiä jo kevään yo:ta. Toivottavasti ei!

En saisi rasittaa nyt vasenta kättäni niin ehkä en kirjoittele enempää. A-talk yle areenassa, hyviä tyyppejä siellä. Vähän niinkuin kaikki lukiollakin.

tästä päivämäärästä pidän

Hei, tulin tänne koska en uskalla vielä alkaa imuroida, tiedä mitä naapurit siitä sanoisi. Niin tutustun tässä sitten tulevaisuuden maatalouden haasteisiin ja bloggailen. Ehkä vartin päästä viitsin alkaa siivota.

Oli YO. Olispa mulla älliä. Ois hirveän kiva! Mutta ihan hyvin se meni ja hirveän kivaa että se on ohi, nyt voi lukea psykaa ja venäjää. Englannista ei niin väliä, se vähän kiusailee ikävästi. Nyt on aikaa tehdä kaikkea minkä on jättanyt tähän asti tekemättä.

Syksy on mukava. Pitäisi hakea se hieno kirpparitakki ullakolta ja laittaa saappaat. Löysin sen takin varmaan vuosi sitten, se oli hienoa. Eilen tuntui siltä että pitää mennä kirpparille - menin ja löysin ainakin 7 mekkoa, ostin yhden.

Ammatinvalintakriisi koko ajan. Haluaisin pelastaa maailman mutta en osaa tieteitä. Haluaisin puhua kieliä mutta en ole kovin hyvä vakuuttamaan ketään kun ujoilen. Haluaisin olla vähän persoonaton, tavallaan. Ja saada palkkaa jolla ostaa luomuruokaa.

voi tätä iltaa

Kun verhot on kiinni niin alan blogata. Tai oikeastaan, kun tulee syksy niin alan blogata.

Olin äsken facebookissa ja pyörin ympäriinsä ja stalkkasin ja sellaista. Mutta sitten tuli vähän yksinäinen olo ja menin tänne. Nyt on kivempi. Vähän niinkuin kirjoittaisi jollekulle kirjettä. Mikä pitäisi muuten tehdä joku päivä. En tiedä vain kenelle.
Olen jotenkin onnistunut säilyttämään kaikkien osoitteet mutta en sitten säännöllistä yhteydenpitoa. Tai oikeastaan yhteyttä. En tajua niitä.

Olen tänään ollut kämpällä. Opiskelin. Datasin. Katsoin muumeja ja säikähdin. Tein pannaria ja söin sitä. Vähän tylsää oikeastaan. Aamulla oli vielä äitiä ikävä, ei kyllä yleensä edes ole. Varmaan se on tämä yo-juttu.

Luulen aina että jos en siirrä huomiseen mitä voin tehdä tänään, niin sitten huomenna ei tarvitse tehdä mitään. Huomasin vasta tuossa kun sairastin, että ei se taida toimia. Mutta se on silti hyvä vähän tehdä niin, koska sitten ei haittaa vaikka on viikon poissaoleva. Pitäisi muistaa rentouttaa hartiat vähän useammin.

Huomenna enää päivä. Kunde jag svenska då, skulle jag vara lycklig.

4 päivää ennen

Kämpä on sotku. Minä peiton alla ja puhun ruotsia teddykarhun kanssa. Vad ska vi göra Anders, vad ska vi göra! Vi ska tänka på det och sova lite. Har du karameller? Ei ollut karkkeja - neuvottelin josko olematta karkitta pääsisin pois peiton alta. En päässyt. Illalla karkasin, ovelasti toiselta puolelta, Anders jäi vahtiin. Minä menin itsepäisenä ja luin miten lammaslauma ratkaisi murhan. Tänään ei kuumetta, mutta muista vaikeuksia ehkä tulossa.

Yöllä kämpässä on niin pimeää että on pakko nukkua. Jos päivällä ei avaa verhoja, on kuin asuisi illassa koko päivän. Aamu voi siis tulla vaikka kymmenen kertaa päivässä jos avaa verhot.
Enää ei öisin pelota, se on vain jääkaappi joka ärjyy öisin. Tai naapuri joka myhäilee käytävässä.

Jännittää taas. Eri asia tämä kuin keväällä kun oli italia, tuntuu paljon vakavammalta nyt syksyllä.

kämpä

Taisin muuttaa. Siis ihan oikeasti. Tai en oikeastaan, koska asun vielä täällä mutta minulla on kuitenkin asunto ja sitä pitää vain vähän maalata ja laittaa ja kantaa huonekalut vielä sisään. Mutta kuitenkin, taisin muuttaa!

Ei se kämppä ole ihan niin kiva kuin ajattelin ja suunnittelin tässä postauksessa, mutta ihan kiva kuitenkin. On siellä valkoiset seinät (tosin ne pitää vielä maalata), leveä ikkunalauta (maali siinäkin aika halkeillut eikä siinä mahdu istumaan), ja vaatehuonekin löytyy (tosin aika pieni!). Huoneista varmaankin löytyy, kuten alunperin suunnittelinkin, jotain italialaista (karkkirasia), jotain punaista (sydäntyyny, tai verhoista jotain), jotain sinistä (maatuska), sydän (lappurasiasta!), kirahvi (korupaikasta) ja norsu (samasta kuin kirahvikin). Kai siitä ihan kivan saa, jos vain keksisin miten!

Hieno juttu siellä on kuitenkin ikkuna, siitä on kiva katsoa ulos ainakin kesällä ja naapurikyttäys sujuu!

salaattisiemensekoitus

Kävin Oulussa ja shoppailin tänään. Ostin kuivattuja hedelmiä ja siemeniä ja kookosta ja kevyen kesäpipon ja kengät. Harmittaa ne kengät vähän kun ne on sellaista muovirandommeneehetirikki-materiaalia. Mutta en viitsinyt maksaa paljon kun ne menee kuitenkin rikki todennäköisesti jo tänä kesänä.

Viikolla olin töissä (kiva olla!) ja luin marjoja ja maskaraa, jos joku sattuu tietämään sen kirjan. Sen takia varmaan ostin siemeniä. Nyt haluaisin päästä eroon kamaluusmeikeistäni. Mutta voi minua, minä niin pidän naamastani kun se ei kiillä eikä kimalla vaan on vaan näde.

Ensi viikolla olen taas töissä, viikon jälkeen on bileet. Uruguaysta tulee kaveri ja se on kiva!
On niin kuuma että näppäimistö tuntuu nihkeältä.

Valveuni

Nyt se on mennyttä, unirytmi. Eilen en saanut unta ja istuskelin tuolla huoneessani. Ensin luin viime kesän naistenlehtiä, sitten Sinuhea. Ei nukuta edelleenkään. Hmm.

Yritän nukkua hengittämättä peiton alla. Leikin että sängyn alta hiipii murhaaja ja minun pitää olla aivan nukkuvan näköinen. Lopulta nukahdan ja nään painajaisen alun mutta herätän itseni ennen kuin se äityy liian pahaksi.

Nyt on kuuma ja kello on varmaan kaksi. Heitän peiton lattialle ja katselen seinän muumitaulua. Päätän että huomenna osaan piirtää ja siksi aion kesäloman aikana etsiä kuivapastellit ja tehdä jotain.

Käännän kylkeä, laitan pään tyynyn alle ja nukahdan kun tuuli puhaltaa ikkunasta sisään.

Aamulla herään ylettömän aikaisin ja vatuloin ja nyhjäilen tyhjänpäiväsiä siihen asti että teen tämän blogipostauksen. Nyt aion ehkä, mikäli olen reipas, jos saan komeron oven auki, mennä ja etsiä ne kuivapastellit. 

kesäkuu

Huomenna herään aikaisin ja menen Helsinki-Vantaan lentokentälle. Sieltä tulee kiva italialainen joka haluaa tulla Suomeen. Aiotaan matkustaa halki puolen Suomen ja opetella italiaa ja suomea. Olen tosi mielissäni!

Viime viikolla olin sellaisella kurssilla missä joku tyyppi opetti mut puhumaan englantia. Se oli tosi huippua, koska nyt ehkä melkein uskallan puhua sitä. Siellä oli myös sellainen kiva japanilainen jonka kanssa juttelin aina ennen kurssia.

En aio tänä kesänä matkustaa oikein muualle kuin tänne kämpälle ja takaisin kotiin aina välillä. Niin, ja huomenna sinne Helsinkiin. Olisi kiva käydä jossain, mutta en sitten tiedä. Pitäisi lukea kirjoituksiin (voi luoja, jotain äidinkieltä ja ruotsia) ja käydä töissä. Tosin töissä on ehkä tänä vuonna huippua, koska se paikka taitaa olla ihan hauska. Saa nähdä sitten, varmaan parin viikon päästä valitan täällä etten jaksa enää tiskata.

Olen kuunnellut tätä sen jälkeen kun kuulin sen jyväskylässä vaatekaupassa. Kiva kun se on tuollainen kevyt.


Voisin tehdä tänne jonkun ihan oikeankin postauksen jos jaksaisin!

kesä?

Mulla oli tänään jotain todella olennaista sanottavaa, ajattelin sitä matkalla kahvilaan kun hypin lammikoiden yli ja talutin kivaa pyörääni joka kerää kaikilta kehuja. Oli hassu sää, sellainen aika vaihteleva ja silloin juuri sattui satamaan vettä. Olin vähän jännittynyt kun en tiennyt miten ruotsin suullinen koe oli mennyt ja mietin että kuka lurjus kehtasi varastaa kirppispaikaltani laukun.

Tänään oli T:n synttärit ja oli kivaa. Opettelin taas juomaan teetä ja paistoin lettuja yhteistuumin. Sitten maistoin kauhean hyvää kuohuviiniä (ei muuten ihme että oli hyvää, se oli italialaista!) ja leikin tyynysotaa vaikka kuinka. Huomaa että kaikki on ihan kesäisiä, vähän riehakasta ja kuitenkin laiskaa kaikkialla.

Voisin alkaa pitää vuodenaikablogia.

suunnittelin tässä että

On tosi kivaa herätä aina keväällä. Sitten tuntuu että kamalasti tekemistä, mutta tänä keväänä ei olekaan mitenkään liikaa ja on lähinnä mukavaa. Ehdin pyöräillä kylään ja tehdä toffeeta ja kävellä aurinkolasitettuna. Ja eilen katsoin euroviisut, vaikka oli kyllä aika tylsää kun suomella meni niin huonosti - kaikkia pitäisi kiinnostaa maailmanpelastaminen.

Kevät on sellainen kiva suunnitteluaika! Olenkin suunnitellut vaikka mitä ensi vuodelle/viikolle/kuukaudelle niin paljon että on ihan valinnanvaikeus. Ihan kauheasti olen suunnitellut matkoja. Haluaisin matkustaa Italiaan, mielellään viikoksi ja vierailla ainakin kolmessa kaupungissa ja puhua italiaa. Haluaisin matkustaa myös Venäjälle ja puhua ujosti venäjää ja mahdollisesti etsiä söpön maatuskan. Haluaisin matkustaa myös Ruotsiin että näkisin tykkäänkö siitä. Mutta lopulta taidan matkustaa kuitenkin vain täältä Shanghaihin tai hyvällä tuurillä Kuopioon.

Olen suunnitellut myös sitä, mitä teen jos saan italian YO:sta hyvän tai mitä teen jos saan huonon. Jos saan huonon niin murjotan vaikka kuinka ja höpötän italiaksi stupidoa. Jos saan hyvän, niin hihittelen ja kerron sen suunnilleen kaikille ja olen stupenda! Olisi hirveän kiva jos olisin kirjoittanut hyvän aineen.

Tänään suunnittelin katsovani lätkää.
Jännittää!

mikä hiljaisuus

En muista oikeastaan mitä olen puuhannut tässä. Vähän samanlaista tämä huhtikuu, mutta onneksi kohta vaihtuu toukokuuksi. Siitä tulee juoksemista vaikka kuinka tekisin vähän etukäteen asioita.

Olen nähnyt vilkkaita unia, inissyt kuumehoureissa sängynpohjalla, nähnyt karhunpoikasen, kriiseillyt vaatteitani ainakin viikon, suunnitellut ja perunut suunnitelmat, pyöräillyt viimeinkin ja laittanut talvikengät kaappiin. Mutta ei oikein ole mitään tapahtunut. Olen varma että pian tapahtuu vielä.

se laulaa suihkussa, kiinni jäi!

Voi minua. Olisi ihan mukavaa olla hieman vähemmän ujo niin olisi ehkä hauskempaa - ei sillä, on minulla nytkin ihan hauskaa ja mukavaa. Mutta en sitten tiedä jos epäujostelulla saavuttaisi jotain enemmän. Jos sitten vaikka viitsisi näyttää hölmöltä.
Olisi minunkin jo aika oivaltaa jotain misseydestä.

Oikeasti aioin tulla tänne virkkaamaan mutta sitten tuli blogiolo kun kuuntelin noiden laulelua saunassa ja sitä että virkkuukoukusta ei kuulunut mitään. Naputuskin on ihan hiljaista, mutta ei kieliä osatakseen ole pakko olla hyvä puhumaan. Tuo oli vähän hämärä lause, mutta saattaa siinä olla jotain järkeä.

Minusta on vähän hassua kun sellainen hengailu on muuttunut niin kamalasti siitä kun oli pieni. Kun nyt myös ollaan eikä leikitä ja nyt on jo tavallaan tutustuttu vaikka ei oikeastaan kamalasti. Paljon enemmän psykologiaa kun on vanhempi. Mitähän hämmennystä tässä taas, ei yhtään huvittaisi mennä mihinkään autokouluihin vaan haluaisin virkata, opiskella kieliä, välillä liehua läpi bileiden ja sellaista mukavaa. Mutta toisaalta pitäisi opetella täyttämään kaavakkeita ja vähän hermoilla kun hermostuttaa.

Mutta on ihan mukavaa täällä. Kiva talo ja kivoja tyyppejä!

tuulee joko vettä tai tuulta

Koeviikko taas. Tänään tein (jos hyvin käy) lukion viimeinen matematiikan kokeen. En kyllä sitten tiedä miten se meni, en oikein osannut soveltaa mitään. Mutta jos se siitä. Huomenna psykologiaa ja se tuntuu siltä että taidan osata. Ja olisi mukava ihan oikeasti osata koska sitten alkaa pitkä viikonloppu ja on mukavaa varmasti.

Viikon italiatauon jälkeen uskalsin palata asiaan ja kirjoittelin pitkästi kaverille. Taidan haluta myös venäjältä jonkun toverin, voisin sitten sanoa että hei vaan ja puhun venäjää ainakin vähän. Kirjekaveri ois kiva, sellainen vähän laiska ettei se vastaisi liian usein koska olen niin laiska kirjoittamaan. Sitten voisin mennä käymään sen luona kun tuntisin sen ja ostaa turistikojusta maatuskoita. Monta!

Mukavaa kun on kevät, vaikka en pidäkään siitä että talven ja kesän välissä on jotain epämääräistä. Eilen juoksin kirjakauppaa kohti ja vastaan tuli sellaisia kevättakkisia ihmisiä ja S-marketissakin oli aurinkoista. Kysyivät minulta missä on sokos, minä kerroin huonolla suomellani. Teki mieli lähettää kortti jollekulle, ehkä pian lähetän.

!!

Hui vähän jännittää nyt kun ylihuomenna on italia. Oikeastaan ne tehtävät on kaikki aika mukavia, mutta en millään haluaisi siitä mitään arvosanaa. Kauheaa. Hmm. Olen vähän levoton, en tiedä mitä pitäisi vielä tehdä.

Tänään olen harjoitellut ja lukenut italiankielisen Harry Potterin loppuun. Pidin siitä, kaikki hieno kohdat kuulosti hienommilta italiaksi. En tajunnut kaikkea mutta ihan hyvin kuitenkin.
"È l'ignoto che temiamo quando quardiamo la morte ed buio. Nient'altro!"


Täytyy mennä kertaamaan vähän passiivin muodostusta.

virk virk

Olen virkkaillut tässä. Neulominen on niin mennyttä, nyt virkataan ainakin kaksi viikkoa vielä. Sitten keksin varmaan alkaa taas ommella. Sitten voisin neuloa ja kohta vaihtaa taas virkkailuun, lokakuun aikaan.

On ihan loma ollut. Olen lukenut italiaa ainakin välillä. Tänään en, koska järjestelin tämän huoneen ja siitä tuli hieno. Sain sitte sellaisen kivan maalatun huonekalun (niistä minä pidän!) ja laitoin sen sisälle koruja ja sotasaaliita. Siitä tuli tosi kiva ja sellainen ystävällinen. Se huone on nyt aika kiva, kun kaikkialla on sellaisia kivoja juttuja, vaikka ei se ole kovin yhtenäinen kun matto ja verhot puuttuu. Huomenna kuitenkin joka tapauksessa luen sitä itaa, aion pitää kolmen tunnin pituisen italian yo-kokeen tuolla olohuoneessa. Pitää kirjoittaa kaikki aineet, toivottavasti siinä vihossa on hyvät aiheet.

Puoliväli lomaa ja se tuntuu kivalta. Olen ehtinyt kaikkea mitä en muuten ehdi. Ja ehdin vielä vaikka mitä, loppuviikolla mennään pimeällä metsään ja on varmana mukavaa. Kirjoitan varmaan tässä joskus siitä miten mukavaa on!
Taidan kohta mennä sohvalle ja virkata vielä lisää - enää neljä kerrosta ja sitten on yksi pala valmiina taas.

2 ja puoli viikkoa itaan! Mitä pitäisi tehdä?

ysk niisk hi

Kauhean ikävää olla sairas, ei voi tehdä oikein mitään paitsi lukea veristä kirjaa tehotuotannosta ja yskiä ja niistää. Mutta onneksi se menee ohi nyt, yskin enää kuin koira ja tarvitsen ulkona edelleen aika paljon kerroksia. Mustikkamehuinto jäi varmaan krooniseksi oireeksi.
 Mietin jotain mielettömän hienoa aika nukahtaessa ja kuumeessa, mutta kun muistaisin. On aika tärkeää olla kipeä kun silloin aina ehtii ajatella vähän väärinpäinkin. Ja vähän haaveilla siitä jos olisi aikaa ja rahaa kaikkeen. Kun loma on kuitenkin lyhyt ja pitäisi vähän ehtiä opiskella italiaa.

Karkkipurkki on saanut täydennystä, jota tässä parhaillaan vähennän. Ilo se on lyhytkin ilo.

Oi viikonloppu!

Minusta sellaiset viikonloput on kauhean kivoja, että ensin on perjantai, ja silloin odotetaan jotain hienoa mitä on illalla. Sellaista hienoa, minkä takia voi laittaa itsensä oikein nätiksi. Ja sitten ollaan siellä hienossa jutussa eikä välttämättä niin hienostuneena mutta nättinä kuitenkin.
Nukkumaan mennään myöhään, mutta ei liian väsyneenä.

Aamulla herätään oikein mukavasti ja hitaasti. Voi syödä herkkuja ja käydä suihkussa. Sen jälkeen laittaa hiukset kivasti. Voi lukea lehteä ja datis - tai vaikka opiskella itaa, se on mukavaa. Ruoka on kiva tehdä itse, tulee hyvä fiilis siitä. Herkkuakin se varmasti on. Illalla katsotaan huonoa viihdettä (muka), uutisvuoto ja hömppää. Nukkumaan vähemmän väsyneenä kuin eilen, oikein mukavasti kivoissa yövaatteissa.

Sunnuntaina, mikäli ei tarvitse jatkaa mitään koulutöitä pahemmin, voi mennä käymään jossain kivassa paikassa. Sellaisessa että voi vaikka tehdä jotain, luistella tai käsitöitä tehdä. Se on ihan mukavaa. Kun tulee kylmästä pihalta, niin sitten otetaan kaakao ja karkki, naminam.
Sunnuntaina ajoissa nukkumaan, maanantaina mielissään kouluun kiireettömässä aamussa.

Yksi ehdotus vain tuo oli, heihei.

huomenna!

Huomenna on italiaa, kuuntelen sitä vähän aika kauan mutta se on mukavaa koska minä pidän ihan kauheasti italiasta.

Tänään kuuntelin jotain italian radiota, ne puhui Baobab-ohjelmassa politiikasta ja berlusconista. En kyllä ihan ymmärtänyt mitä siitä, neuloin katsos samalla hienon huivin valmiiksi joten en voinut keskittyä siihen italiaanoon joka sanoi että oggi in italia.

Minua ihan vähän jännittää kun huomenna pitäisi sitten ymmärtää mitä ne puhuvat mutta kyllä se varmaan ihan hyvin koska minä pidän italiasta.

oma tila

Minä tarvitsen ihan kauheasti omaa tilaa ja aikaa. Minusta olisi kiva asua yksin niin sitten minulla olisi sitä. Siinä asunnossa olisi ovi ja sitten voisin päättää että avaanko sitä vai en ja milloin haluan ulos.

Jos asuisi yksin niin voisi asua sellaisessa nätissä valkoseinäisessä huoneessa jossa olisi sitten myös väriä. Ikkunalauta olisi, siinä pitäisin karkkipurkkia ja neuletyötä ja ehkä lappurasiaa. Jos se vielä olisi leveä niin siinä voisi istua. Siellä huoneista löytyisi myös ainakin jotain italialaista, jotain punaista, jotain sinistä, sydän, lahja, kirahvi ja norsu. Matto olisi oikein pölyä keräämätön ja hieno, lamppu taas sellainen vähän mummo. Sitten siellä olisi tilaa keskilattialla ja pieni keittiöpaikka ja vaatekomero sellaisella lampulla jonka osaan itse vaihtaa. Asunnossa olisi aina siistiä, paitsi joskus aamuisin ehkä vaatepinoja jos vaatekriiseilee.

Siellä asunnossa minä aina opiskelisin ja tiskaisin milloin haluan. En kyllä ikinä hukkaisi avaimia. Vara-avain voisi olla ikkunalaudalla ehkä. Voisin kehittää sellaisen hienon päivärutiinin, ja sitten poikkeaisin siitä silloin kun itse haluan ja se olisi seikkailu. Herään, koulu, opiskelu, ruoka, kotitöitä, datausta, hiimailua ja neulomista ja kavereita. Voisi syödä siellä mitä haluaa. Olisi kiva kehittää kaikkia hienoja halpoja ja hyviä ruokia ja syödä sosekeittoja joihin on murustettu leipää. Ja jälkiruuaksi pieni karkki karkkipurkista jos maistuu. Siitä asunnosta olisi kiva lähteä ulos ja katsoa ulos. Ikkunasta olisi kiva nähdä puu. Ja sitten siellä kävisi aina välillä kavereita, yllätyksenä ja epäyllätyksenä.

Nyt joko siivoan tai teen italian yo-kuuntelun.

Oho, taisin palata

Hei vaan. Mitähän minä täällä teen. Pitäisi edelleen lukea sitä italiaa, mutta päätin että minulla on aina sentään vähän aikaa ja voin kirjoittaa tänne. En kyllä tiedä mistä, sillä oikeastaan tämän blogin idea on juuri nyt vähän hukassa. Mutta ehkä yritän fiiliksellä.
Nyt on ihan hyvä fiilis, koeviikon viimeinen päivä: ihan kumma vapaus ja toimettomuus. Pakko varmaan tiskata kohta.

Minusta on ollut mukavaa käydä lettukesteillä koeviikolla ja hakea kiinalaista ruokaa. On kiva että italian kuuntelu on kohta, sitten se on ohi. On kiva kuunnella kun joku kertoo iltasadun. On kiva että meidän koulussa on hyvää ruokaa. Tykkään siitä että minua ei väsytä kamalasti jos menen sänkyyn ennen kymmentä, vaikka en nukahtaisikaan heti. On myös kiva kun joku tekee herkullista leipää ilmaiseksi. Ja kiva kun jaksan nyt kirjoittaa tänne blogiin. Toivottavasti kukaan ei hermostunut kun olin hiljaa.

On aika huippua kun alkaa uusi jakso! Minulla on vain neljä kurssia, joista kahteen pitää keskittyä. (Yäk matikkaa, onneksi se loppuu.) Voin sitten aina välillä lukea italiaa ja käydä kirpparilla. Ja kampaajalla. Ehdin imuroida mattoni useammin ja ehkä lukea jotain. Ja neuloa. En ole neulonut sitten yhtään varmaan pariin viikkoon ja se on ikävää koska haluaisin saada kaulahuivini valmiiksi mielellään ennen huhtikuuta. Mutta ei se kuitenkaan ole niin tärkeää.
Pitäisi taas yrittää jättää aikaa vähän enemmän hiimailuun - se on tärkeää.

pitää tässä kaikkea muutakin

Minulla ei ole oikein mitään intoa juuri nyt tähän blogiin. Se johtuu siitä että minulla on aika paljon tekemistä nyt, täysi jakso jo vielä italiaakin pitäisi lukea! Hui. Minulla ei sitten ikinä ole oikein aikaa kirjoittaa ja sellaista. En ole tehnyt oikein kamalasti mitään jännää, tai siis ole, mutta en sitten ehtinyt ajatella kun en ole sanonut mitään tänne.

Ehkä vähän taukoa, palataan. Ja ihan oikeasti palataan.

hiimailusunnuntai taas

Huomenna taas kouluun kun lomailu loppuu. Oli aika hieno viikonloppu ja viikkoakin tässä. Hiimailin ihan mielissäni ja vähän yllätin. En oikeastaan ole neulonut kamalasti tai lukenut itaakaan, mutta ehkä se fiilis tulee sitten kun alkaa sellainen arki. Että menee kouluun ja tulee pois, tekee ruokaa ja läksyt, sitten vähän koneella ja sitten saa tehdä vähän mitä haluaa: silloin luetaan ekstraläksyjä tai neulotaan. Illalla siivotaan vähän, käydään suihkussa ja sitten voi leipoa tai neuloa tai lukea jotain.

Oikeasti nyt pitäisi olla neulomassa. Tekisi mielikin mutta haluan kuitenkin vähän enemmän kirjoitella jotain. Täällä on kumman siistiä niin on mukavaa. Voisin oikeastaan sulkea huoneen oven ja istua sängyllä neulomassa ja kuunnella tähtilistaa spotifysta. Minusta on kauhean mukavaa kun kouluun. Enää muutama viikko tätä ikävää jaksoa ja sitten ihana hypyntäyteinen kirjoitusjakso.

summa

Varmaan juuri siksi että kaikki muutkin tekevät niin, minäkin haluan ajatella viime vuotta. Mutta siinä on se ongelma, etten ole luonut mitään tavoitteen tapaistakaan en muista mikä mielestäni oli huonosti viime vuonna. En oikein edes muista mitä puuhailin viime vuoden loppuessa. Blogista päätellen taisin olla koneella.

Minusta on kauhean mukavaa olla lukiossa ja olla ja kaikki on suurimmaksi osaksi huippua. Mutta sitten minua vähän harmittaa että minulla on niin paljon vähemmän aikaa kuin viime vuonna, ehkä, en ole aivan varma mitä muistan. Minä haluaisin että joka päivä olisi aikaa neuloa ja kuunnella musiikkia ja hengata. Haluaisin olla hyvä menemään nukkumaan ja heräämään ajoissa, haluaisin syödä jotenkin kauhean puhtaasti ja hyvin ja hitaasti. Olisi kiva käyttää aikaa leivän tekemiseen itse ja johonkin kilttiin, jopa siivoaminen olisi minusta hauskaa joka päivä. Haluaisin hengata ihmisten kanssa kerralla hyvin ja enkä monesti huonosti.Haluaisin että minulla olisi aikaa ja rahaa harrastaa liikuntaa. Haluaisin päivittää blogia hyvin.

Mutta minun pitää opiskella ja tehdä essee Euroopan taloustilanteesta. Lukea kirja tekemällä siitä muistiinpanoja ja analysoimalla. Valvoa riittävän myöhään illalla että ehdin sanoa moi kaikille tärkeille tutuilleni ja viettää aikaa vähän kaikkien kanssa. Haluaisin että minulla olisi hengailukavereita kaikkialla mutta minä en uskalla aina tulla sanomaan moi enkä halua että minulta odotetaan liikaa koska sitä minä inhoan.

Minä pidän aikatauluttamisesta ja järjestämisestä, mutta oikeastaan vain asioilla joissa on mielestäni järkeä ja jotka kiinnostavat. Haluaisin merkitä kalenteriin illanistujaisia kerran tai kaksi kuukaudessa, kivoja kaveritapaamisia, liikuntaa, ehkä yhden työhaastattelun tai jonkun, synttäreitä, sanakokeita ja YO-kirjoitukset. Mutta sinne pitää merkitä äidinkielen ja reaaliaineiden deadlineja, muistutuksia, bussiaikatauluja, ropotuokioita, hammaslääkäreitä ja kiireellisiä asioita.

Ehkä tänä vuonna yritän hiimailla joka päivä. Mutta tuo ei sitten ole lupaus, minä inhoan sitä miten sellainen pakottaa ja ahdistaa. Mutta olisi kiva hiimailla.