2013, kaikki on niin hyvin

Tänä vuonna
alkoi uusivuosi ja minä lähdin turkuun: tammikuun kävelin luistelukentän läpi ja suojelin minua kaikelta ja odotin parasta aikaa ikinä ja se koitti. maailman paras naapuri oli olemassa ja vietin yksinäisimmän mutta onnellisimman ystävänpäivän ikinä. maaliskuussa katselin revontulia ja ovelle tuotua kukkaa ja polaroidkuvia ja viinivalikoimia, pyöräilin portaikkotaloon ja takaisin ja kuuntelin vaarin vanhaa tikittävää kelloa (1933). kevään valossa matkalaukku kulki mukana ruotsiin ja tulin ruotsista takaisin, suomea edestakaisin ja junan ikkunan takana koko maisemassa soi mew kunnes kesä tuli liian aikaisin vaikka ei tässä näin pitänyt käydä! turku ja turva ja seikkailu oli niin hankala hallita taas uudessa kaupungissa kun kaikki ei millään mahtunut matkalaukkuun. yökalastuksesta taiteeseen ja filosofiaan, elin yöt hämärässä huoneessa ja tv välkkyi liian myöhään ja välitti sekamelskan töitä ja öitä ja pääsykokeita ja kaiken keskellä minä pyöräilen sateessa vierailla kaduilla. aamuöistä asti olen kuunnellut neljää asiaa päivässä. sinä viikonloppuna kun aurinko paistoi koko ajan matkattiin turkuun ja puhuttiin koko kesä  - seuraavalla turun reissulla päiviä on jäljellä enää muutama ja auringonvalo tekee halistenkosken ja bussipysäkit ainutlaatuisiksi. uusi elämä uudessa kodissa alkoi hitaasti mutta juuri sellaisena kuin halusin: luennolta luennolle, vapaahetkiä, aikaa joka lainehtii nurkasta nurkkaan ja tekee olon mukavaksi. lokakuu on lämmin, aika hidastuu, kate bush laulaa lumesta kun minä teen kaikkea enkä yhtään mitään ja hengitän ulos ja sisään onnellisuutta. pimetessä kiipeän marraskynnyksen yli ja päätän että haluan elää täysinsydämin. kyllä se siitä, kun kohtaa kauniisti kaikki ja kaiken. ennen joulua on kiire pelastaa koko maailma, varastaa hymyjä ja koota olemuksestaan kohtaamisenkestävä. kierrän aina välillä kelloa takaisinpäin ja elän turkua uudelleen vaikka en edes tiedä mitä olen sinne unohtanut. vaikka en tiedä mistä, milloin ja miten alkaa 2014, olen varma että teen siitä hyvän.

pimeässä autossa

kuuntelen adelen konserttia yle areenasta, se on yhtä hyvä kun silloin kuin viime vuonnakin. tänään on ollut ihan kauhean liukasta, en kuitenkaan ole kaatunut vaikk autot ovat sinkoilleet sinne tänne. katson sivusta kun joku aina pelastaa tilanteen.

on ihanaa istua pimeässä autossa kun joku muu ajaa. siellä takapenkillä on lämmin ja kaikki tien vaarat ovat näkymättömissä. soi mike oldfield, katulamput välähtelee ohi ikkunassa ja minä mietin elämää suurempia ajatuksia jotka vilahtavat ohi samaa vauhtia, niitä ei voi toistaa missään muussa tilanteessa. perillä on ihan liian pian, ennen nukahtamista ja ennenkuin maailma ehtii muuttua.

jälleennäky

en tahtoisi selittää enkä edes osaisi. vaikka me kaikki ollaan täällä niin välillä puhutaan toistemme ohi ja katsotaan kasvojen sijasta kummajaisia. kaikki on niin hyvin mutta silti ihan
loputtomasti toisin.

pitkästä aikaa busseilen kajaanista kotiin. bussissa on yhtä lämmintä ja nukuttavaa kuin aina, olen niin väsynyt siitä että en ole kotona. tyyni maisema ja niin paljon tähtiä kuin vain voi, tähtien päällä ohuita haaleita pilviä. yöllä kun ajetaan jonnekin nukkumaan puhutaan purkamattomista matkalaukuista ja äkkilähdöstä istanbuliin.



uusi teekuppi on ihan valtava. siihen mahtuu melkein litra teetä ja olen tyytyväinen siitä että se ei myöskään jäähdy liian nopeasti, vaikka välillä unohtaisikin mitä on tekemässä.

benjamin

Taaksepäin kulkeva kello enkä voinut enää ollenkaan lähteä tv:n äärestä, kolmeen tuntiin.

Kun ihminen ja asia liittyy yhteen, siinä on aina jotain kiehtovaa koska se on niin absurdia.

Ja uusi elämä alkaa taas tänään, tänään, tänään.

huippujoulut

Tänään oli ihan parasta
se lumiukkopiirretyn jatko-osa, lumiukko ja lumikoira. Vaikka se oli uusi, se oli silti sopivan surullinen ja sievä!
kiltit lehmät navetassa joita sai rapsuttaa.
jouluiset ihmiset jotka laittaa jouluisia viestejä.
eläväinen hautausmaa.
hanna hauru - muuttoliike.
kasvatustieteelliset opukset.
kaneli.

 Jonain jouluna voisi tehdä niin, koska sitten se lämpö olisi erilaista.

melkein jouluyö

Yöllä kurkku on kipeä
aamulla herään kuitenkin terveenä mutta uupuneena
en muista mitä pitäisi tehdä jouluna.

Ehkä kaikkein suurin ongelma on se että (ja siltä ei kerta kaikkiaan pääse pakoon)
jouluna ei pitäisi olla yksin
eikä varsinkaan suunnitelmaton.

Siksi suunnittelen huomisaamuksi muutaman hetken
joilla paeta liikaa lämpöä:
juo teetä, katso kalenteria, lue paatoksellista tekstiä kyläkoulujen alasajosta,
sytytä kaikkiin talon lyhtyihin kynttilät.
Päästä kissa sisälle.

lyhäri

lyhytelokuvapäivä, ihan loistava idea
katsoin niitä sen minkä ehdin ja nyt olen sitä mieltä
että olisi ehkä täydellinen ilta vain katsoa lyhytelokuvia ja lisää lyhytelokuvia mutta ei yksinään

eniten minä pidän lyhytelokuvissa siitä että ne muuttaa maailmankuvaa enemmän kuin pitkät, että niissä keskitytään ääneen ja siihen miltä vaikka muovipussi näyttää kun lentää tuulessa. jos minusta olisi kiinni, niin lyhytelokuvat olisivat ainoa mitä televisiosta katsottaisiin sään ja uutisten lisäksi

kauniiksi

Jos jossain tässä olisi joku joka olisi kauhean rohkea
sellainen että se uskaltaisi olla tasapainossa, sanoa tehdä ja ajatella miten haluaa
olla kiltti sen sijaan että on kyyninen

Jos nyt täällä olisi joku sellainen joka voisi sanoa että hei,
kylläpä sä olet kaunis ihminen, kaunis ja kaunis kaikin puolin.
Sellainen joka keittäisi teetä ja maalailisi taivaanrannan täydeltä
mukavia asioita, sateenkaaria ja yhteisiä suunnitelmia
ylimalkaisesti kuitenkin

koska tänään minusta tuntuu että olen harmaa kivi lumen alla metsässä, hyödytön hymiö, juuri ja juuri erottuva roska vaalealla matolla ja aivan liian kaukana kaikesta, mitä sitten onkaan.

irrallaan

Nyt pitäisi osata se meditaatio mitä olen harjoitellut
unohtaa ylämäki matkalla kaupunkiin, se miten hiljaiselta aamu kuulostaa kun on satanut lunta tai kuinka äänekäs loskakeli voi olla, kotiutumisen valtava urakka, pienet merkityksettömät juoruilut unohtaa kirjeet ja paketit postilaatikossa
olla täällä ja onnellinen siitä ettei tarvitse ajatella mitään sellaista

mutta minä olen täynnä suunnitelmia. Haluan aloittaa asioita, uudistaa, keksiä merkitystä. Haluan että kotiutuminen loppuisi ja että olisin kotona ja olo olisi aina yhtenäinen, ei irrallinen.

glögisokerikuorrutus

Minun päätäni alkaa vähitellen särkeä ja tuulessa tuntuu että on liian raskas ryhdistäytymään.
Flunssa.
Silloin kun ei ole enää töitä ja saa tehdä mitä haluaa minä laitan päälle mukavat vaatteet ja katson lakisarjaa nenäliinojen kanssa.

En valita, hengaillaan kämppiksen kanssa ja se tekee keksejä ja on luova. Minä yritän miettiä mitä olen oppinut vuoden aikana ja haaveilen äkkilähdöstä Ruotsiin, älyttömistä suunnitelmista. Pipareissa on vaaleanpunainen kuorrutus ja se maistuu glögiltä ja last christmas kolmatta kertaa.

Huomenna kohti kotia ja tänäkään vuonna en oikein tiedä mitä ajatella.

summa

Että hahmottaisi edes kenen kanssa viettää aikaansa:

minä tykkään junailusta, kiltteydestä, yllätyshyvyydestä, tutustumisesta, neulomisesta, postikorteista, opiskelusta, siitä kun ottaa pitkästä aikaa yhteyttä johonkin huippuun tyyppiin, sushista, pitkistä keskusteluista, tanssimisesta, valkoviinistä, kirjoista joissa on selkeä fontti ja vaikea ajatus, joogailusta ja määrätietoisuudesta.

minä en tykkää kastuneista kengistä, ahtaasta ajattelusta, vihreistä hiuksista, tavaroiden kantamisesta, tekstaamisesta, kuntosaleista, itsekeskeisyydestä, huolimattomasta rahankäytöstä, pikkutarkkuudesta, tiimarin muovikasseista, kuluneista fraaseista, kirjoista joissa on pieni fontti ja monimutkainen ilmaisu enkä viiden sentin kolikoista.

minä haluan ilahduttaa muita, kokea joka päivä elämän huippuhetkiä kassajonossa, rappukäytävässä tai missä tahansa ja få älska någon som älskar mig. 

siinä kaikki.

viimeisiä viedään

Mikä päivä. Toiseksi viimeistä päivää lajittelin kortteja mutta silti opin ihan valtavasti uutta. Kaduilla muistan aina välillä nostaa hartiat taakse ja huomata miten heti kävelen nopeammin mutta selkeämmin.

Odotin kauheaa ja vilustunutta päivää, mutta lopulta kaikki mitä halusin ilmestyi eteeni, niin vaalea kuin tummakin piparitaikina odottaa jääkaapissa huomista, pakettipinoja on pöydillä ja ikkunalaudoilla ja huomenna viimeinen päivä. 

Moi! panda sai lapaset, vaalea myyjätär pähkinäkaupassa puolestaan villasukat iltapäivän kiireisimpänä hetkenä.

kauneimmat

Tänään kauneimmissa kahteen kertaan: en etsi valtaa loistoa en kaipaa kultaakaan. Joku kuuli kesällä kellot ja sitten schöneman, niin se nainen kertoo edessä mutta minä odotan vain että kuusen kirkkahan luona heille siintää onnelan kaukomaat. Kun maa on toista kertaa niin kaunis, minä olen kuitenkin tyytyväinen ja nauran itselleni koko päivän edestä. Kanelimanteleita, kiroileva lammaspoika, käsityömuseojahti.

Miss' sypressit tuoksuu nyt talvellakin istuu oksalla uljaimman puun ja minä näen kuvan niin selvästi, etnanpa kaukaa mä kauniina nään. Takana joku laulaa liian lujaa koska se rakastaa tätä joululaulua yhtä paljon kuin kaikki muutkin ja minä annan sen anteeksi.

Vein korukaupan myyjälle villasukat. Se ilahtui, sille ei ollut koskaan ennen käynyt mitään sellaista. Mutta se on varmasti hyvä tyyppi ja pitää sukista.

harkitsematta

Olen kirjoittanut paljon: ensin kun kuuntelin colordolor, sitten toisen kerran kun kuuntelin charlie charlie. Kirjastossa oli hiljaisuutta ja levottomuutta, on vaikea ymmärtää hiljaista mieltä kun oma on täynnä suunnitelmia.

Tämä päivä oli idontcareiloveit. Istuin teekupin kanssa kylmässä kahvilassa mutta parhaassa seurassa, etsiskelin postikortteja perheaiheella, tein päätöksiä koska idontcare joten kaikki selviää.

Pitäisi nukkua enemmän, varsinkin kun huomenna on tentti ja iloveit.

postijono

kävin postissa. vein sinne kasan paketteja, kuoria ja kortteja.
oranssit lapaset, ihan kuin lukiossa, miten tässä näin kävi

sataa lunta, pieniä piikkejä päin kasvoja, jalat kävelee nopeammin kuin pyörät pyörii
ja minä melkein myöhästyn töistä
juon lasin maitoa ja se maistuu kaakaolta ilman kaakaota

niin paljon ihmisiä, ne eivät kävele päälle mutta saattavat tuhahtaa
minusta tuntuu että ensi kevät hahmottuu mutta ei hämää vielä

Hieno päivä!

Eilen oli ehkä hienointa vähään aikaan, vaikka rentoutuminen oli vaikeaa.

Joka puolella oli ihmisiä ja viinilaseja. 

Lavalla lauloi joku nainen jotain ihme lauluja joista en ollu koskaan kuulukkaan.

Olo oli ihan mukava, vaikka olin niin oman mukavuus alueen ulkopuolella.

Tahdon nöyrästi kiittää yhtä ihanaa joka raahasi mut paikkoihin joihin en yksin oisi ikinä mennyt.

Kokemus tämäkin. 

Masennuksen kanssa painiminen on raskasta, oli ilo ottaa puolikas päivä lomaa siitä.

Olin eilen enemmän ihminen kuin moniin viikkoihin. Pidin siitä. Kiitos.

Ensi viikolla nähdään uudestaan, sillon on pikkujoulut c;

Color dolor on ehkä randomin bändi jonka olen nähnyt livenä, siksi siis sitä.

Ei mulla muuta ♥

-Seppopirjetta

paljon hyvää

Tänään minä olen kauhean iloinen näistä asioista

karkki
helsinki
se tyyppi johon törmää jatkuvasti ja se hymyilee aina
suklaakakku ja piparkakkumauste
kortti, värit sointuu yhteen
peace-paita
opinnoistaan innostuneet
saksalainen vaihtari joka aikoo pelastaa maailman, nahkakenkä kerrallaan
sukan neulominen
charlie charlie
skype
vesi
että yhtäkkiä tunnen kamalan paljon ihmisiä ja ne on kaikki kivoja
jyväskylä
lumisade ja se kun se sulaa pois
jooga

hyvä elämä