kuuntelen adelen konserttia yle areenasta, se on yhtä hyvä kun silloin kuin viime vuonnakin. tänään on ollut ihan kauhean liukasta, en kuitenkaan ole kaatunut vaikk autot ovat sinkoilleet sinne tänne. katson sivusta kun joku aina pelastaa tilanteen.
on ihanaa istua pimeässä autossa kun joku muu ajaa. siellä takapenkillä on lämmin ja kaikki tien vaarat ovat näkymättömissä. soi mike oldfield, katulamput välähtelee ohi ikkunassa ja minä mietin elämää suurempia ajatuksia jotka vilahtavat ohi samaa vauhtia, niitä ei voi toistaa missään muussa tilanteessa. perillä on ihan liian pian, ennen nukahtamista ja ennenkuin maailma ehtii muuttua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti