Kaikki on niin liikkeessä. Ja kokoajan. Ihmiset ohi, ajatus korkealla, toisinaan törmää ideaan tai aikaan. Vanha kello ja se on kokoajan liikkeessä jonka kuulee vain silloin kun siihen kiinnittää huomiota. (Suodatin-vaimennus-teoria.) Ei se häiritse että liikkeen ja maapallon pyörimisen huomaa vain toisinaan - on ainakin helpompi olla välittämättä.
Kun on väsynyt ja matkustanut juuri kymmenen tuntia junassa, on kauhean vaikeaa pystyä luokittelemaan, määrittelemään ja hahmottamaan rajoja. On helpompaa katsoa silmiin, nukahtaa ja olla vähän höpsö. Taustalla kiirehtivä kello joka on vasta yksi eli on vielä aikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti