Olen varmaan jo kertonut, mutta kaikki on niin hyvin. On kaikkea mitä vain haluan ja jos jotain puuttuu niin silti minulla on haave siitä puuttuvasta, kaikkein paras osa siis.On kaikkea mistä en tiedä vielä mitään mutta mikä on aavistus viimeisellä hetkellä ennen nukahtamista, niin paljon seikkailunalkuja etten ehdi nähdä niitä kaikkia.
Ensi viikolla ei stressiä, ei ylimalkaisuutta vaan jännitystä, yöjuna, viimeinkin vähän rahaa. Jokaiselle päivälle yksi asia - muu aika on varattu niiden seikkailunalkujen etsimiseen, kävelyyn lumessa ennenkuin se sulaa pois, bussihetkiin, kirpputoreille, hymyilyyn tuomiokirkonsillalla.
Vaaleanpunaista nauhaa, vaaleanpunaista paperia, vaaleanpunaisia kukkia ja samansävyisiä lappuja. Ajatus, ei tällaista tapahdu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti