tiistai 4. maaliskuuta 2014

lukea enemmän

Luen vähemmän kirjoja kuin haluaisin, vaikka pidän siitä valtavasti. Kuulostaa vain saamattomuudelta, mutta totuus on että neuletyöt, eläminen, syöminen ja opiskelu vie valtavasti lukemisaikaa. Puhumattakaan maailmanparantamisesta, vaikka kirjojen lukeminen olisi oleellista maailmanparannuksen onnistuneelle toteutukselle.

Viimeksi luin ruotsiksi. Sen kirjan oli kirjoittanut lempikirjailijani ja sen nimi oli Stenåkern. Se oli ihanan turvallista luettavaa, tutun kirjailijan tyyli ja sanat putoilivat oikealla paikalleen ja kappaleet päättyivät yllättäviin arkipäiväisyyksiin niin kuin kuuluukin. Lainasin toisenkin, se kertoo kuvanveistäjän tyttärestä. Kummallista etten ole vielä lukenut sitä. 

Minä haluaisin lukea tarinoita matkalla olevista ihmisistä. Tarinoita joissa pääosassa on henkilön sijasta ilmiö tai ihan vain arkipäivän asioiden muutos. Tai historiallisia kuvauksia siitä miten maailma on muutettu tai elämä mullistettu. Novelleja ja naiskirjailijoita - mutta vailla poliittisuutta. Haluaisin lukea kuvauksia luonnon läheltä, tarinoita ihmisitä jotka katsovat ikkunasta ulos kahvikupit käsissään, tarkkoja huomioita pienimmistä mielenliikkeistä ja niistä pienistä ajatuksista joita on niin kauhean vaikea selittää toiselle.

Mutta kun menen kirjastoon, katson uutuushyllyä hämilläni ja kuljen hyllyjen välejä epätoivoisena. Kun pitäisi löytää kirja joka ei jää kesken ja jonka paksuus olisi alle kolme senttiä ja jossa puhuttaisiin sellaista kieltä jota ymmärrän minä en löydä sitä ja päädyn selailemaan novellikokoelmia eksyneenä.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

minä lupaan vielä kirjoittaa sellaisen.

katriparka kirjoitti...

kiitos,
kun se on valmis, lähetä se minulle postissa :)