Päivä meni nopeasti kivasta asiasta toiseen mutta välillä ehdin pysähtyä hetken ja ajatella: "nyt minä olen onnellinen".
Juttelin skypessä väsähtäneen mutta hymyilevän naaman kanssa. Keväällä ostan ehkä junaliput. Kahvilakerhon kanssa istuskeltiin keltaisella sohvalla ja ostettiin maailman parhaasta postikorttikaupasta kaikkea mitä onnellisten hetkien tuottamiseen tarvitsee. Kirjaston vessassa katsoin peiliin: hiukset hyvin, vaatteet hyvin, meikki hyvin. Kahvilassa lueskelin ensimmäistä kirjaa ohjaustyöstä ja olin niin varma siitä että tämä on oikea suunta. Päivän lehdessä kerrottiin hyviä uutisia. Suklaakekseissä oli valtavia suklaapaloja ja kanelia. Leipominen on ihan parasta kun saa tehdä kaikki kivat osuudet: määräilyn, suklaan pilkkomisen ja maistamisen. Hengailu on ihan parasta kun voi vain olla, kuin ei olisikaan.
Kotimatkalla lumituiskun halki ajattelen tärkeitä asioita: lumihiutaleiden varjoja tuoreessa lumessa ja kaikkia kasvoja joista tykkään. Taksi hurjastelee ohi ja vastaantulija hymyilee kun minä hypin, tanssin ja pyörähtelen pyörätiellä myräkässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti