Minua ei väsytä, olen vain levoton

Olen halunnut koko päivän kirjoittaa tänne, mutta aina kun aloitan niin on alkanut ärsyttää tai häiritä jokin. On taas jotenkin levoton olo. Ei samalla tavalla levoton kuin yleensä, vaan vähän turhautuneempi. Se turhauttaa, että haluaisin taas tehdä jotain ihan mieletöntä, mutta en vain jaksa itsekseni koska ikävystytän itseäni juuri tällä hetkellä ihan liikaa. Hei ihmiset: muuttakaa elämäni ja yllättäkää jotenkin ihan ylisiistillä tavalla!
Oikeastaan en tiedä yhtään mistä tässä kummallisessa olossa on kysymys, mutta yritän uskoa vakaasti että se selviää pian. Tai huomenna. Tai sitten unohdan koko asian.

Perjantaina täällä oli hienoja ihmisiä ja katsoimme (minun painostuksestani) Amélien ja söimme lettuja. Oli tosi hyvä katsoa se Amélie, tajusin että miten voisin ajatella elämääni tarinana juuri nyt. Jos olisin sellainen oikea Amélietyyppi, tämä tarina on pian yhdessä vaikeimmista kohdista ja minun pitäisi nyt tietää mistä on kysymys. Oi, miten salaperäistä. Katsoin muuten tänäänkin elokuvan. Se oli aika hieno, mutta ei todellakaan mikään uusi lempparini. Tosin se viimeinen juttu oli siisti (mikäli tajusin sen oikein, ei nimittäin ollut tekstitystä) ja aion ajatella sitä joskus oikein tosissani. Se elokuva oli sitten American Beauty. Kannattaa katsoa jos on sunnuntai ja vähän tylsää.

Onneksi huomenna on haastepäivä! Voin kirjoittaa koko päivän siitä milta juuri nyt tuntuu ja angstata siihen vihkoon vähän jotain turhaa. Parempi sitten kaikkien pysyä kaukana siitä vihosta ettekä todellakaan lue sieltä mitään ilman lupaa! Olen jopa vältellyt kirjeeseen vastaamista ja kerännyt siten kirjoittamisfiilistä huomiselle. Olen aika varma että kirjoitan vihkooni ainakin henkilöistä x, x, ja ehkä myös x:stä. Ja teen syväluotaavan analyysin omasta fiiliksestäni jota en ymmärrä ollenkaan. Onnea kaikille jotka aikovat osallistua, olette nyt mukana jossain aivan ylisiistissä.

Ehkä olen vain väsynyt.

// Joku.