"Hii, olen äiti Aurinkoinen!"Seiskalla opon tunnilla kaikkien piti kirjoittaa kirje itselleen, jonka sai lukea vasta ysin keväällä. Muistan että pidin tehtävää vähän outona mutta aivan huippuna! Istuin luokassa toisessa rivissä ikkunoista päin ja etupenkissä. Tunsin itseni silloin aika friikiksi luokassa ja muistan kuinka kirjoittaessani kavereista en oikein tiennyt mihin päin olisin katsonut. Taisin katsella lähinnä pulpettia.
Luin kirjeen taas tänään ihan huvikseni ja vältelläkseni taas kerran italian sanojen lukemista. Hassua mitä kaikkea yhdestä lyhyestä kirjeestä muistaa. **-merkkien käyttö muistuttaa vuotava noidankattila -ajoista ja hokemat nojoo, juu, jjjooo, ciao ja muut sellaiset vähän kaikesta. Olin niin mielissään yläasteelle tullessa. Onneksi en tiennyt!
"Juu, siis hyvää matkaa sullekin valitsemallesi tielle! *heiluttaa nenäliinaa* Muista mistä olet kasvanut. Muista x, x, ja x."Olinpas juhlallinen. Oli aika hieno päivä saada tuo kirje takaisin, nimittäin olin saavuttanut itselleni siihen asettamat tavoitteet. Silloin oli todella olenihana-fiilis! Tekisi kovasti mieleni kirjoittaa jälleen samanlainen kirje itselleni, vaikka sitten futureme:ssä, mutta en oikein tiedä mitä kirjoittaisin: laittaisin kuitenkin liikaa tavoitteita itselleni ja ne ahdistavat!
Vielä vähän tämän hetken lukiofiiliksiä. En oikein pidä tästä viikosta ennen koeviikkoa, jotenkin todella hajanainen ja olen vähän väsynyt joihinkin opettajiin ja aineisiin. Onneksi on välitunnit ja hienoja tunnelmia kuten esimerkiksi tänään A-ruokailussa ja toiseksi viimeisen fyssantunnin jälkeen. Oli tosi kiva taas kerran kun joku soitti pianoa ja hienoimman kappaleen. En pidä siitä jos ensi jaksossa ei ole hienoa A-ruokailuporukkaa! Odotan innolla ensi jaksoa (ajatellen vain hyviä puolia) sillä ei ole liikuntaa eikä ruotsia. Sen sijaan saan riemuita filosofiasta, maantiedosta, englannista ja italiasta.
Kirjoitan vielä Jeminasta, tosin en pitkästi. Mutta olen varma että hänestä tulee julkkis tämän myötä.
Jemina on tosi kiva tyyppi ja voin kertoa myös miksi. Pidän siitä, miten hän suhtautuu asioihin. Oikeastaan se suhtautuminen on aika lähellä sitä mitä itse haluan, tosin paria juttua voisin vähän säätää. Jemina tykkää tosi hyvästä musiikista ja ainakin luulen että lyriikoilla on aika paljon väliä. Jeminan tyylistä ainakin minulle tulee mieleen pohjoismaalaisuus ja skandinavia. Joskus ajattelin että Jeminajamina on joskus turhankin ilkeä mutta häntä pitää varmaan vain ymmärtää. Kuvailisin Jeminaa sanoilla lämmin, vapaa ja tosikiva.
The Sounds on hieno. Päivän uusi asia tämä biisi muuten.
//
Heiheihei
jos olen käynyt siellä
tiedän millaista sinulla oli
ja haluan muistuttaa
heiheihei
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti