Hui, olipas viikonloppu Korkeasaaressa. Onneksi menin sinne bussilla, oli hienoa vaikka olin kyllä NIIN lähellä nukahtaa ja nukkua ohi pysäkin. En sentään tehnyt niin. Perillä vain hilluin koko viikonlopun enkä millään saanut oikein avattua mukana raahaamiani koulukirjoja. Oli niin kevyt olo.
Katsoin sellaisen hienon leffan kyllä, joku Inside Man tai jotain. Varmaan se ei oikeaoikeasti ole hieno leffa, mutta pidin siitä kyllä. Oli niin ovela se päähenkilö! Idea oli vissiin että se tyyppi ryösti pankin. En kuitenkaan suosittele kuin siinä tilanteessa jolloin on todella tylsää.
Tästä päivästä sanon sen verran, että oli todella hilpeää. Aamulla tulin aikaisin koululle ja hengailin mukavassa seurassa. Hilpeä on kyllä oikein sopiva sana tunnelmaan. (Ihan jos eräs mukana ollut sattuu lukemaan tämän niin voisin lukea sen ensimmäisen uudestaan.)
Sitten kipitin jakson viimeiselle jihuujihuu matikantunnille, enkä kärsinyt sielläkään kovin pahasti.
Mutta se liikunta, siitä tule mitään. Onneksi enää yksi tunti.
Iltapäivä olikin kiva viettää kirjastossa lukemassa, tosin fuskasin vähän lukemalla Demin.
Mutta ei kai se haittaa, sillä pysyin karkittomassa tavoitteessani jo yhden päivän! Ei se kyllä voisi haitata millään tapaa.
Mutta hei nyt kaikki. Tuokaa jotain jännitystä koeviikolle. Tai ei tarvi olla jännitys-jännitystä, vaan jotain toimintaa, mietittävää. Tosin ei liian vakavaa, sitten en voi keskittyä. Mutta jos joku viitsisi
vaikka yrittää vaikuttaa johonkin
tehdä jotain oma-aloitteista.
Minut saa viedä vaikka kävelylle sitten huomenna.
Nyt en tiedä millä tuulella olen.
Hiemanko kuuntelen jotain ihan ikivanhaa biisiä: Kemopetrol - My Superstar.
Muistan kun näin tämän videon joskus telkkarista. Tykkäsin.
// Muumit
hyppäsivät eri metsään
kuin josta kaukametsän pakolaiset
pakenivat rölliä
ismo ja seppo
ajoivat sen siilin päältä
ja jatkoivat matkaansa kotikadulle.
Mitä ihmettä?
Pitänee sanoa tähän väliin
näin katkonaisesti kun kerron
että lukekaa rivien välistä.
3 kommenttia:
Mun jännitys koeviikolla koostuu askareista, joiden tekemistä odotan jotenkin innolla aivotyön vastapainoksi. Olen harkinnut koko viikon autoni pesemistä (ehkä huomenna, kun on vapaapäivä), siivosin isän talon, pesin pyykkiä miljoona koneellista, viikkasin suuren osan pyykeistä ja huomenna varmaan jatkan siivoamista. Se on jotenkin ihan sekopäistä, että kokeisiin lukiessa alkaa miettiä jotain siivoamista. Enkä autoani varmasti pesisi tavallisena torstaipäivänä, vaikka se onkin sisältä ihan tomun peitossa ja lattialla on varmaan vieläkin siruja kun yks idiootti hajotti sinne kaljapulloja.
keas: kuulostaa ihan järkevältä tekemiseltä tuollainen. Minulla ei ole tosin kärsivällisyyttä tuollaiseen kun toisaalta tiedän että pitäisi vielä kerrata sitä ja sitä siitä ja siitä kappaleesta, mistään hyödyllisestä siivoamisesta ei tulisi mitään.
Ehkä se siivoamisen miettiminen on tekosyy paeta ruotsin/psykan/äikän/maantiedon kirjaa. Hienoa!
Äsken nautin kyllä kovasti kaupassa käynnistä lukemisen jälkeen. En edes ostanut palkkiokarkkia.
Se on todellakin tekosyy paeta :D Siksi en saanutkaan autoa pestyä, kun päätin ensin lukea koko koealueen ja kun pidin taukoja ja kaikkea, niin lopulta en jaksanutkaan enää pestä autoa. Mutta yks koeviikkoa vielä jäljellä. Ehkä sitten :D
Lähetä kommentti