Ohikulkija sateessa tai se joka kulkee oven ohi portaissa ja lukee ikkunaan liimatun sydänlapun. Sellainen joka auttaa nostamaan raskaan painavan matkalaukun hyllylle tai odottaa omaa vuoroaan. Se joka tiuskaisee "oiskohan tästä mahdollista päästä ohitse" ja se joka väistää ja sanoo ole hyvä. Se joka rullailee potkulaudalla kauppakeskuksessa. Se joka puhuu suomea murtaen ja kertoo pitkään miten asioiden maailmassa pitäisi olla. Ne kaikki jotka unohtavat sulkea puhelimensa kirjastossa ja rientävät ulos lukusalista vastatakseen soittoon. Bsfenoli-A, pahaa-aavistamaton myyjä ilman hanskoja, vihreä salama oranssin polkupyöränsä kanssa. Haalarikansa, kisakatsomot opiskelijakämpissä, ruusuja ja risuja pyöräilijöille.
Kun on niin ulkopuolinen kaupungista ja ihmisistä ja viimein kootusta elämästä huomaa kaikki muut ja kaikki ohikulkijat entistä selvemmin kun ne sattumalta kulkevat ohi. Jokaisella on paljon sanottavaa ja kerrottavaa ja minä kuuntelen koska olen nyt tyhjä kuori ja haluan taas nähdäkuullakokea.
en muistaisi omaa nimeäni
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti