Tänään näin kaksi tyyppia kaupungilla jotka tunnistin. En tuntenut mutta tunnistin, tiesin että ne asuu täällä ja elää täällä samassa kaupungissa. Ja muistin missä on lähin postilaatikko ja että missä liikennevaloissa kestää kauiten kotimatkalla.
Ei tämä olekaan ihan mahdotonta.
Huomenna nopeasti käymään Turussa. Se on ihan älytöntä, tiedän, mutta siellä minä olen edelleen. Pitää varmaan käydä etsimässä itseään, toivoa että löytää edes jotain ja pakata se laukkuun. Siellä se on jossain, tuomiokirkon nurkissa, bussin ikkunapaikoilla ja sillankaiteissa. Baarin vessan peilissä, hämärä heijastus väsähtäneistä meikeistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti