sunnuntai 6. joulukuuta 2009

Sitä mistä olen lukenut

HEIHEI
On ollut ihan kiva loppuviikko. En pidä uudesta jaksostani yhtä paljon kuin vanhasta, koska ryhmät ovat vielä niin vieraita, filosofia on turhaa ja musiikinopettajani ei ole niin miellyttävä kuin odotin. Kuitenkin on ihan kivaa ja olen aika innoissaan. Tänä viikonloppuna olen ainakin rentoutunut. Ihan oikeasti siis.

Oli niin jännittävää pienenä (tai pienenä tai pienenä, 10->) lukea jotain Lizzie McGuireja tai Jacqueline Wilsoneita ja miettiä kun niissä mentiin aina siisteihin lukiolaisbileisiin.
Todella siisteihin.
Voin kuitenkin kertoa kaikille 10-wee lukijoille että ei ne oikeasti ole niin siistejä mutta ovat ne ihan kivoja. Yllättäviä. Saattaa päätyä ihan muualle kuin aikoi.
Kiitokset eilisestä.

Tämä on niin hämmentävää! Ensin olet siellä pikkukylässä ja pyörit koko ikäsi samoissa porukoissa. Sitten tulet tänne ja yllätyt! Koko ajan vain löytyy lisää tuttuja, ja voi jopa uskoa että joitakuita oikeasti kiinnostaa tutustua ihan itsesi vuoksi eikä vain sen takia että on nyt vain pakko hengata jonkun kanssa. Vaikka voi sekin olla hyvä syy toisinaan. Varsinkin jos se on ainoa syy, eikä muuten tulisi edes moikanneeksi. Noin vain saattaa jonakin päivänä kohdata kaverin kaverin joka on toisen kaverin serkku tai jotain vastaavaa. Ja sitten voit jutella sen kanssa ja facebookata vähän joskus.
Ja jos kiinnostaa voi vaikka nähdä.
Mitä järkeä tässä on, ihan mieletöntä!

Musta on ihan tajuttoman hienoa kun joku, johon olen aika vasta tutustunut sanoo hei, huiskuttaa ruokalassa minut istumaan samaan pöytään, lisää meseni, kommaa galtsussa, kertoo itsestään jotain jännää, pysähtyy kaupungilla juttelemaan tai antaa vaikka joulukortin.
Mutta toisaalta minusta on itsestäni on toisinaan tajuttoman vaikeaa tehdä noin. Onko kyse sosiaalisuudesta?
Mitä se sosiaalisuus on? Huoh.

En vain jaksa aina tajuta miten kaikki on niin erilaista kuin vuosi sitten. Vuosi sitten olin todella mielissäni siitä että olen minä, mutta se ei kuitenkaan tainnut olla ihan aitoa kun en kuitenkaan ollut niin minää kuin voisin. Olin ysillä ja ihan sairaan väsynyt kaikkeen siellä ihme pikkukylässä. Siihen katsoen olin aika reipas. Ja ihan btw silloinkin oli hienoa päästä tänne.
Nyt olen edelleen aika väsynyt sen pikkukylän tunnelmaan mutta onneksi en olekaan siellä enää. Ja taidan olla vähän enemmän minä, mutta vähän enemmän pihalla siitä mistä minästä oikein puhun. Toisinaan.


Olin vuosi sitten BLONDI, mitä ihmettä? Oi niitä aikoja!

Silloin vuosi sitten olin jo vähän väsynyt siihen pieneen luokkaani koulussa ja hengasin vähän kaikkien kanssa välitunneilla. Mutta nyt kun olen täällä, niin enpä ole mitenkään kauheasti nähnyt ketään siitä luokasta. Yläasteelta ei oikeen jäänyt sitä kaikkea mitä suunnittelin silloin seiskan alussa. Juuri tämä legenda: niistä joiden kanssa aiottiin tavata monta kertaa yläasteen jälkeen niin en ole nähnyt montaakaan.
Joitakin taas haluaisin nähdä, mutta en vain osaa elää kuin viimeistä päivää. Ehkä vielä.

Kaikki on niin jännää. Ei siitä pääse yhtään mihinkään.

Tämä biisi on jännä ja pidän siitä.



//
Hei hei sille
että lukisit
onko tärkeämpää
olla sittenkin osa tarinaa?

Sammutan valon ja menen sängyn alle.

5 kommenttia:

Tiia Tuulia kirjoitti...

siis tuo MGMT on aivan mahtava bändi! Mulla on sen levy itsellä, voit saada lainaan, jos haluat ^^

katriparka kirjoitti...

joo itse en oo kuullut kuin tuon yhden biisin. :) Mulla yleensäki tää musiikki menee vähä sillee että kuuntelen enempi biisejä kuin artisteja.

Tiia Tuulia kirjoitti...

juupiduupi ^^ mutta sitten lounaalle maanantaina ;D

Anonyymi kirjoitti...

pitaa tarkistaa:)

katriparka kirjoitti...

anonyymi: mitä pitää tarkistaa? en tajunnu.