tiistai 29. huhtikuuta 2014

tarinointi

Minä haluaisin kuulla tarinoita. Tällä kertaa ihan todella kuulla, en halua lukea niitä kirjoista, kansista, tekstityksistä, puhelimen näytöltä tai pieniltä lappusilta ilmoitustauluilla. Haluaisin kuulla miten joku aloittaa tarinan, ehkä hiljaa tai ehkä kovemmalla äänellä ja muuttaa äänenpainojaan painotusten mukaan. Jos voisi vain virkata kaikessa rauhassa isoäidinneliötä ja kuunnella kun joku kertoo pitkään tai vain hetken, jakaa osan kokemuksistaan ja pyrkii tekemään kertomuksesta kuunneltavan, viihdyttävän. Se tarina tempaisisi ehkä ihan kokonaan mukaansa, että haluaisin kuulla vielä hetken aikaa lisää ja haukkoa hämmentyneenä henkeä. Kertomus voisi loppua merkitsevään tai merkitsemättömään hiljaisuuteen, tai ehkä pieneen nauruun. Eikä minun tarvitsisi reagoida tarinaan mitenkään jos en vielä tietäisi mitä sanoa, voisin tarinan loputtua nyökätä, sanoa pienellä äänellä niin ja jäädä miettimään.


Ei kommentteja: