Aamuauringossa on hyvä meditoida keskellä kampusta. Seesteisyydessä haen kirjastosta seuraavan tentin kirjat vaikka ei edes tarvitsisi - haluan kuitenkin tietää että on elämää ja opittavaa vielä ylihuomisenkin tentin jälkeen. Lainatessa katson tarkkaan kirjojen kansia ja olen malttamaton.
Puistossa pilvet alkavat kiirehtiä auringon eteen, en ole läsnä vaan levoton koko tulevasta kivasta viikosta. Kihisen innosta kun turku tulee luokseni, ilahdun valtavasti viesteistä, en malta odottaa italianmatkoja tai työviikkoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti