Tänään väsyttää, paljon. Ihan kauheasti, vaikka viikossa on niin paljon kivoja suunnitelmia. Sunnuntaina tapaan kasan uusia ihmisiä, jokainen päivä on täynnä mahdollisuuksia ja kouluun pitäisi lukea enää vain kiinnostavia kirjoja.
Kun kävelin puoliunessa joogasta kotiin, huomasin että kaikkien puiden oksat olivat paksussa huurteessa, oikein sellaisessa raskaassa. Taivaalta satoi pieniä timantteja, niin pieniä ettei niiden tiennyt olevan timantteja muuten kuin siitä miten ne kimalsi. Kävelin hetken hitaammin, ihmettelin maisemaa.
Joka päivä pitäisi ehtiä mennä ulos. Vaikka pitäisi lukea 250 sivua filosofiaa josta ei ymmärrä mitään ja olisi jo puolessa välissä unohtanut mitä edellisellä sivulla luki. Silti pitäisi ehtiä mennä katsomaan mitä ihmeellistä sää on tänään järjestänyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti