perjantai 26. heinäkuuta 2013

non vedo l'ora

Heinäkuun viimeinen viikonloppu, se jota tässä on odotettu jo kauan - se alkaa lämpimänä, kuumana, tuuli on pehmeä ja ajatukset on jo automatkassa kohti turkua, siinä että viimeinkin pääsen sinne takaisin. En tiedä miltä sen nyt pitäisi tuntua. Haluan nähdä taas joen, keskieurooppakaupungin, kävellä kävelykatua pitkin ja kuunnella ihmisiä, soittaa bussipysäkiltä typeriä puheluita, istua aurajoenrannassa, puhua italiaa koska turussa se sujuu. Mutta enää en ole vain turun ja muun välissä, nyt haluan myös tulla takaisin tänne missä on enemmän sitä mitä minä nyt tarvitsen.

Niin täydellisiä päiviä, sellaista mitä haluan. Ja tätä päivää ei voi pilata mikään, on tuuli hiuksissa ja koko kesän mittainen girl talk.

Ei kommentteja: