perjantai 2. huhtikuuta 2010

Minulla ei ole aavistustakaan

En ole tainnut tässä paljon kirjoitella, koska kevät on vienyt huomioni. Ja koeviikko ja hengailu ja paniikissa psykologian lukeminen ja kahvilat ja sosiaalinen elämä ja projektien harkitseminen ja itsensä kehittämisen pohdiskelu. Ihan kamalaa kun ei vain ehdi päivitellä niin hienosti kuin haluaisi. Mutta niin, ehkä tämä nyt on sitäkin hauskempaa.

Olen miettinyt tässä viime aikoina aika paljon itseäni. Se varmaan johtuu keväästä ja siitä että pitäisi taas olla jotakin. Kävin äskenkin ihan mielissäni vaeltelemassa päämäärättömästi ympäriinsä ja hengailemassa ja hengittelemässä vähän aurinkoa ja tuntemassa itseni oikein hyväksi ihmiseksi. Tiedättehän, että sitä fiilistä omasta hyvyydestä pitää joskus vähän kerätä, koska se itsensä ajatteleminen kuluttaa sitä ainakin minulla.

Mutta niin, yritin siellä ulkona hengaillessani muodostaa kuvaa itsestäni ja yrittää tajuta että kukas minä nyt taas oikein olinkaan. Se ei kyllä oikein onnistunut, en edes ollut ihan varma miltä näytän. (Varmaan ihan hauskalta, vaatteeni olivat ne jotka olivat ensimmäisenä hypänneet mukaan.) Luonnekin oli vähän hämärän peitossa, olen kuitenkin melko vakuuttunut että olen aika tunnollinen.
Ehkä vaikeinta itsensä tajuamisessa on se, että sekoitan iloisesti keskenään sen mitä olen, mitä haluaisin olla ja mitä pitäisi olla ja mitä mieltä olen mistäkin ominaisuudesta. En kuitenkaan ole siitä kovin huolissani, koska minulla on nyt taas vähän enemmän aikaa kuin viime viikolla. Ja minulla on aika hyvä fiilis tästä miettimisestä. Jotakin muutosta on tulossa ja parasta on että en tiedä mitään enkä osaa edes ajatella liian pitkälle tulevaan.

Oi miten hienoa tuolla ulkona nyt on. Aurinko paistaa silmiin ikkunasta kun olen tässä koneella. Ikkuna on auki eikä silti ole epämiellyttävän kylmä. Jos huomenna on yhtä hienoa, saatan yllättää itseni ja lähteä uudelleen ulos. En malta odottaa että kadut on oikeasti kuivia ja voin mennä tutkimusmatkailemaan ympäri kaupunkia. Ja yrittää eksyä metsään. Ja käyttää ballerinoja ja kivaa hametta jossa on hyvä fiilis.

Tällä kertää valitettevan lyhyt kiitospalsta, olenkin lykännyt sitä jo aika kauan. Voisin varmaan puhua muustakin kuin itsestäni.

J&J
Loistavaa hengailuseuraa, kevätjäätelöhetki oli aika upea.

Tyyppi, joka keksi laittaa talomme alakertaan liukumäen
Kiitos! Toivottavasti pääsit itsekin laskemaan sitä mäkeä, on muuten aika hauskaa.

Nelonen
Vähän loistavaa että näytätte Ruman Bettyn uusintoja. Minä tykkään!

S
Hei sinä, on aika hienoa kun olet hieno koska käväiset aina välillä täysin samalla aaltopituudella kanssani ja olet oikein taitava saamaan ainakin minut hymyilemään. Varmaan muutkin, varsinkin parisuhdeneuvoillasi facebookissa.

Ruokalan tädit
Kiitos ruuasta, on ollut oikein maittavaa tällä viikolla. Ja niin, taisimme joskus puhuakin siitä miten hienoa on kun koristelette sen ruokalan aina vaikka ei sitä moni varmaan edes huomaa. 

E
Kiits hei, oli aika loistavaa italianlukemista, vaikka vähän levotonta! Taisin tajuta sen buonoverbin!

3 kommenttia:

k kirjoitti...

Tuli mieleen tästä pohdiskelevasta kirjotuksesta että ootko lukenu Katri Mannisen Minä onnistun - kuuntele kehoasi - tunne itsesi (vai mite lie kirjotetaankaa=..) Ihan hauskoja ajatuksia hänellä välillä:) Mikä lie Katrien "vika"?

katriparka kirjoitti...

k: olihan se aika pohdiskelevaa! Hmm, en ole tainnut lukea tuota, mutta olen kuullut. Luulen että se on sellainen hyödyllinen kirja jonka tehtävä on auttaa ajattelemaan.
Mutta haluan ensin yrittää itse. :)

Anonyymi kirjoitti...

Buonoverbi <3 :)

E