Ympärillä on paljon kaikkea ja siitä kaikesta alkaa tulla koti. Tänne minä muutin ja yhtäkkiä sanon meneväni kotiin, edellisissä kodeissa tuntuu omituiselta ja haluan sinne missä on vaarin vanha radio, neuletyöt ja suunnitelmat.
Olen lähetellyt paljon postia ja neulonut sukkia. Haravoinut tädin pihan ja soittanut tärkeitä puheluita - haaveilen siitä että aurinko paistaa sisään huoneeseen jossa on minä ja kirja ja kuuntelija. En malta odottaa joulua, sitä että pääsee leipomaan pimeänä iltana, paketoimaan hyviä asioita ruskeaan paperiin ja viemään tärkeitä kuoria postiin. Maailman rauhallisin villapaitaihminen tekee aamulla keittiössä chailattea, sellainen tulee tästä joulukuusta.
Niin, oli myös syntymäpäivä. Se oli parasta, hyvä päivä. Rooma soitti aamulla, en lakannut hymyilemästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti