Täydellisen hukattu ilta. Askarreltiin rekvisiittaa, sotkettiin keittiön uusi pöytä. Joku lähti kävelemään pimeään, tai valoisaan, kummin päin sitä haluaa katsoa. Tehtiin lumiukko, toinenkin, ja löydettiin ihan uusia teitä. Puoli yhden aikaan juostiin vielä ulos porkkanan, tonttulakin ja kaulahuivin kanssa ja koristeltiin pihan isoin lumiukko.
elle me dit, c'est ta vie fais c'que tu veux, tant pis un jour tu comprendras un jour tu t'en voudras
Tulee vielä kiire mutta ei se mitään, mä jaksan kun meditoin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti