Miten pitkä tauko. Taisin kadota ihan täysin kouluun ja jouluun. Koulussa olen opiskellut ahkerasti, innostunut kielistä ja vältellyt uskonnontunteja. (En pidä niistä, olen niin väärässä paikassa.) Joulussa kävin pikkujouluissa joissa ei ollut kiire mihinkään ja valuttiin tunnista toiseen. (Siitä pidin, varsinkin kun heräsi ja oli pakkaskukkia.)
Pakkanen on ihan hieno asia. Tänään heräsin ja kävelin röntgeniin kuvauttamaan varvastani (se ei liiku ylös eikä alas) ja kaikkialla oli valkoisia puita ja aamuisia autoja ja karvalakin alla lämmintä. Kainuulaiset vaeltaa pipo päässä eikä silmiä näy. En kyllä päässyt sinne röntgeniin, joku oli hajottanut sen laitteen.
Tein äsken pullaa ihan vähän, sellaisia hilloisia ja vähän sellaisia ihan kauhean rumia voipullia. En oikein tiedä mistä pidän eniten. Ehkä lusikkaleivistä, jos syötävistä asioista puhutaan. Jotain voi olla kiva maistella mutta ei syödä, eli ei ihan sama asia. Huomenna joku muuten yllättyy, lusikkaleivistä puheen ollen.
Minä olen aina niin iloinen kun joku on iloisen näköinen ainakin ja haluaisin ostaa kukkia joka päivä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti