Miten moneen kysymykseen saakaan vastauksen kun käyttää koko päivän niiden kalasteluun, kuunteluun, hetkessä olemiseen. Uskallan enemmän kun uskoinkaan, uskallan istua vieressä tivolissa, uskallan olla ihan vain itseni.
Parasta on se kun katsotaan ylös ja suoraan eteenpäin silmiin tai edes silmälaseihin. Analysoin ääneen, toinen analysoi omassa päässään, kotimatkalla en enää analysoi vaan katselen vastaantulijoita silmiin ja sanon niille että tästä taitaa tulla hyvä päivä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti