kuulemma

Tässä näitä asioita joita olen kuullut viime aikoina.

Ensin nainen soitti ja kertoi että hei kuules, tuossa yläkerrassa olisi asumaton yksiö parin viikon päästä, että voisin alkaa suunnitella hissin täyttämistä tavaroillani ja siirtymistä kerrosta ylemmäs, kerrosta enemmän auringon puolelle.

Toinen asia on Jyväskylän valot ja autot myöhään yöllä, ruohikossa kipittävä siili, eksynyt kikatus puutalojen keskellä. Se nauru joka ei lakkaa vaan jatkuu vielä silloinkin kun ei naureta vaan hymyillään.

Vielä haluaisin muistaa ne kymmenet ja sadat moit ja päiväät ja heit joita olen kuullut ovilla ja kaduilla ja ohikulkiessa. Vaikka en edes tunne kaikki kohtaamiani, olen niin onnellinen että kohtaan ne kaikki ihmiset ja ne näkevät että tässä minä olen ja minä haluan puhua sinulle.