perjantai 31. toukokuuta 2013

yökalastus

Parasta kun joku on täysin samaa mieltä kalastamisesta keskellä yötä itsetehdyllä ongella, koukulla ja syötillä. Kun aurinko on ihan oranssi tai punainen illalla ja ei tuule ollenkaan ja on niin hiljaista ja kaupungin laidalta toiselle lyhyt matka. Kaikki on niin hyvin että on pakko kääntää pää pois ja katsoa toiseen suuntaan kuin tuuli.

Huomenna juhlitaan.

keskiviikko 29. toukokuuta 2013

kaikelta

Olen kävellyt saaresta saareen ja seissyt laiturilla hiljaa ja kuullut kaukaa kaikki äänet joita en tunne. Nähnyt kirkon jonka nimeä en muista, toivonut soutuvenettä sumuiseksi aamuksi. Eksynyt Latviassa, maissa ja kaupungeissa. Olen vaeltanut kaupungin reunan yli rannalle, koska luulin katoavani mutta - ensin kaupunkiin ja lopulta vieraiden ihmisten juhliin joissa minut tunnetaan. Mitä ikinä keksinkin pelätä, unohdan.

Ei ole sellaista pimeää, minä suojelen sinua kaikelta.

häkellys

Ja silloin kaikki oli hyvin. Kun on karkkia, aurinko, kysymyksiä ja vaativa tuijotus. Ei tämä voi olla ihan toivotonta, koska tänään oli hyvä vaasailta. Se iso keltainen energianlähde joka sammuu 200 miljardin vuoden (suunnilleen) päästä laski kuitenkin aika nopeasti ja sitten oli 200 metriä asunnolle ja unohdin ostaa maitoa.



Kuuntelin tätä tänään mutta en tiennyt kenelle. Jos pääsisi jotenkin irti tästä ettei ole mistään kotoisin eikä tahdo erityisesti mitään.

maanantai 27. toukokuuta 2013

birgitta

Kävin eilen iltakävelyllä. Käveleminen ympäriinsä on tosi jees. (Paitsi ei tänään, tänään olin huonolla tuulella ja valitin ja tein asioita joita on pakko.) Mutta, eilen kun olin kävelemässä, näin yhtäkkiä jalkakäytävällä krokotiilin. Sellaisen muovisen lasten leikkikrokotiilin, viitisen senttiä pitkän ja pelottavasti hampaillaan uhkailevan. Sen häntään oli valkoisella nauhalla kiinnitetty vaaleanpunainen lappu jossa luki: "Hi honey! My name is Birgitta. If you take me home I promise to love you and protect you forever and ever :) :) :)"

Tuijotin sitä, ihmettelin ääneen, otin mukaani ja nyt katselen kun se irvistelee tuolta työpöydän nurkalta.

Hi honey.

sunnuntai 26. toukokuuta 2013

flashback

Kävin tänään töissä, siinä toisessa työpaikassa. Murheenkryyni koko juttu. Taas karavaanarikortteja, leirintämaksuja ja lukittuja ovia; ampiaiskammoa, sulanutta jäätelöä ja kiljumista. En tajua mitä oikein ajattelin. Ainakaan työvuoron viimeisinä kolmena tuntina en yhtään mitään.

Illalla onneksi soiteltiin ihan loistava skypepuhelu. Erilaiset kasvot ja hiukset mutta niin samaa kuin silloin neljä vuotta sitten kun hengattiin kampissa ja otettiin se yksi ainoa kuva missä ollaan me molemmat olemassa samassa paikassa. Vaasasuunnitelmia jotka pelastaa ehkä ainakin jonkun viikon tästä kesästä josta ei oikein tule yhtään mitään vielä.



Vielä aivan myöhäänkin ehtii puhua puoli maailmaa. Älä huoli, on aikaa ja aikaa ja kuuntelija.

lauantai 25. toukokuuta 2013

20

nyt, tämä hetki, koska joskus unohdan puhua

turku, kajaani, juna
mustat rajaukset
tanssiminen
ruokaostokset
oppiminen
keskusteleminen, tarkkaavaisesti ja kuullen
leipominen
mikä tahansa missä tahansa hyvässä seurassa
rohkeus
karkki
musiikki, ei irrallinen mutta liitettynä johonkin
elefantit
kysymykset, kyseleminen
postikorttien lähettäminen
siivoaminen
ilta-ajelut, autolla tai pyörällä
tutustuminen
kielet, varsinkin romaaniset
lukeminen, runot ja romaanit
myöhäiset illat ja aikaiset aamut




perjantai 24. toukokuuta 2013

pitkästä aikaa

Tänään olin todella pitkästä aikaa ihan oikeasti surullinen tai ainakin ei-niin-onnellinen. En tiedä johtuiko se matkasta, väsystä vai siitä että luin kauhean surullista kirjaa vai toimettomuudesta. Tai ehkä siitä että en tiedä mitä haluan, levottomuudesta. Niin hermostuttavaa, aurinko näytti arkipäiväiseltä ja en jaksanut millään varastaa vastaantulijoiden hymyjä.

Luin torka aldrig tårar utan handskar ja siksi kun kävelin tyhjässä parkkihallissa ajattelin ääneen

jag vill i mitt liv få älska någon som älskar mig