kolahdus

Sain postikortin, ilahduin toimivista jouluvaloista, kauniista sanoista. Sain toisenkin kortin, sen kohdalla ilahduin Atlantin ylityksestä.

Kortit kolahti kai kovaa postilaatikkoon, ehkä niin lujaa että koko maailma nyrjähti paikoiltaan tänään:  niin että kaukana on lähellä ja lähellä kaukana ja lopulta sitä on ihan oikeassa paikasta siinä missä on.

kollektiivi

Aamusta alkaen olen kuunnellut Kerkko Koskinen Kollektiivia. Kuin käkikellossa, elän kuin käki kellossa ennen kahdeksaa ja kylmä ilma puskee valkoisiin sormiin kun pyöräilen luennolle.  Opiskelemme huolella, hengen ja ruumiin ja lukujen ja sanojen suhdetta. Jaksan vaikka aamun tuloon asti, kun antaa itsestään vain sopivasti, tänään vain vähän.

Pyörät rullaa kevyesti pitkän sillan yli, ulos kirjastosta ja rauhaan. Rauhallisin paikka kaupungissa on on joogasali auringossa, teen aurinkotervehdyksen, vallankumous tähän päivään. Vie mut heiluvaan tallinnan-lauttaan, ole tyytyväinen nuorena, älä anna avaimenreiän olla ainoa ikkuna.

ultra bra

Aamusta alkaen olen kuunnellut Ultra Brata. Sinä lähdit pois minä katselin parvekkeelta, heihoihauki, savanni nukahtaa iltapäivän kuumuuteen, ensimmäiset laulut mitä koskaan muistan oppineeni soi tänään ihan eri tavalla kuin pitkään aikaan. Kaiken kuulemani saan kelattua tähän maanantaihin, sain kaiken mitä halusin ja musta tulee kaunis ja ylpee.

Aamulla elän vapaaherran elämää, päivällä ihmettelen pieniäsuuria ilmiöitä kunnes istahdan matolle joogasalissa jonne syysaurinko yltää korkeista ikkunoista. Ei ole mitään muuta kuin matto ja hengitys ja rauha kotimatkalla, ei ole sellaista pimeää jota hento käteni ei torjuisi. 

Keltainen ja ohranvärinen maa, se on leijonanosa, me väsyneet leijonat.

kakkujuhlat

Tänään kotini ovessa oli aamusta alkaen sydämenmuotoinen lappu jossa luki a party without a cake is just a meeting - todella totta!

Puolenpäivän jälkeen luokseni tuli kahdeksan ihanaa kahvilakerholaista ja sitten pöytään katettiin seitsemää eri sorttia herkkuja, chailattea ja kahvia. Juhlat oli täynnä lämmintä syysvaloa, kukkia ja kauniita hymyjä. Voi miten ihania ihmisiä, ihania kakkuja! Kakkujen äärellä me oltiin kaikki innostuneita, ystävällisiä, niin hyväntahtoisia.

Kakkujuhlien jälkeen kohtasin uuden naapurin rapussa, se muutti entiseen asuntooni. Nauratti miten hauska yhteensattuma, toivotin sen tervetulleeksi kylän kivoimpaan rappuun.

ahmatova

Se yritti mokoma, viimeinen kesäpäivä siis, hämätä! Se kiersi ikkunan puitten takaa, antoi minun nukkua niin pitkään etteivät auringonläikät enää herättäneet, muistutti aamuteellä tilastoista ja laskukaavoista jotka odottivat työpöydällä. Niin minä vain istuin ja haaveilin ja suunnittelin päivän ja vasta iltapäivällä huomasin -

tänään on se päivä kun on pyöräiltävä viimeistä kertaa kukkahameessa kirjastoon ja lainattava Ahmatovan runoja venäjäksi, se päivä kun mennään siristelemään silmiä satamaan ilta-auringon kylmiin ja kirkkaisiin säteisiin, se päivä kun istutaan parvekkeella ja juodaan kotona hifisteltyä soijachailattea.

Viimeinen kesäpäivä, puoli tuntia puoleenyöhön ja minä luen runoja ääneen.

auringon

Tästä päivästä haluan muistaa auringon.

Aamuauringon ja uuden naapurin tervehdyksen, auringon valkoisen koulurakennuksen seinissä, aurinkolasit luennoltamyöhästyjän asusteena. Ja huolimattomasti myös kkunan latistaman valon vihreässä ruokalassa, sen kelmeyden - ollaan kuin vihreässä sameassa akvaariossa. Kirjaston pihassa kohtaan taas sokaisevan valoisuuden, kirjastosta lähtiessä jo oranssihtavan illan. Miten aurinko heijastuu vastapäisestä näyteikkunasta baarin yläkerran nurkkapöytään ja häikäisee kun luen kulttuurilehteä, kuuntelen puolella korvalla kauheuksista. Kiidän alamäkeen ja säteet valaisee vielä pitkään puitten latvojen takaa, sormia palelee syksyssä ja viimassa.

kukallinen

Täällä ollaan, vuoden päästä. Tai en minä oikeastaan tiennyt tästä mitään vielä vuosi sitten - tiesin vähän turusta ja vaasasta ja uudesta elämästä mutta nyt meillä on kuoharia virosta ja ihana nauru joka tuli meren takaa, viimeinkin. Mutta hyvä että tiedän nyt, näiden kanssa on niin hyvä olla onnellinen.

Tänään en lähde juhlimaan mutta ei se haittaa koska tuntuu että tästä koko syksystä tulee juhlaa, tästä tulee hyvä syksy, tästä tulee jälleen kerran uusi elämä - vähän niin kuin joka vuosi, joka viikko, joka kuukausi. Tällä viikolla on kakkujuhlat, rauhallisia aamuja kirjastossa, mahdollisuuksia joissa voi olla ihan itsensä. 

Ihanaa olla Jyväskylässä, ihanaa asua täällä, ihanaa olla täällä.