Aavistan että ne ovat kulkeneet ohi, ohi menneet ja ohi olleet;
silloin olin peiton alla, verhon takana, sinisissä säteissä, listojen sarakkeena tai vedenjakajana
silloin olin keskellä tyhjää paperia, oikealla yläviistossa, oranssin kotitalon portailla
silloin olin korvien huminassa, askeleessa pikkukivisellä jalkakäytävällä, henkäisyssä sateeseen.
Ja kun tulen kissa sylissäni ikkunalle, on säteiden tilalla tiheä verkko, harmaa vohvelikangas ja vaimea kaiku.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti