ikkunamaisema

Tiedättekö, huoneeni ikkunan edessä on koko syksyn ollut sellainen rakennustelineen osa. Se on ollut oikeastaan aika harmillista, koska huone on korkealla ja maisema olisi koko kaupungin kattava, mereltä vuorille. Mutta en ole saanut ikkunaa auki. Kunnes eräänä aamuna viikko takaperin minut herätti pampamapampaampam ja sitten tiesin - nyt este on poistettu ja saisin ikkunan auki.

Odotin kuitenkin hetken, innosta levottomana, ja lopulta avasin varovasti toisen ikkunaluukuista. Vain puolikkaan ensin, säästin maisemasta osan myöhemmin nautittavaksi. Meri oli yhtäkkiä paljon lähempänä, aamu paljon helpompi, ihan kuin kesä olisi vielä kerran jaksanut tulla takaisin, puhaltaa lämmin tuuli, naapuri ruokkii puutarhakanoja. 

Aamuisin ennen hetkeä joogamaton laidalla katselen maisemaa, nykyisin jo kokonaista, herätän huoneen joulukuun auringolla.