torstai 1. tammikuuta 2015

2014

Vuoden aloittaa kotiinpaluu ja palatessani minulla on idea: neljä viikkoa, viisi uutta ihmistä. Löydän ihania ja reilusti yli viisi: kahvilakerhosta, kadulta, kirjastosta, mistä vain. Kun ihmisiä tuntuu välillä olevan ympärillä liikaa, opiskelen: uppoudun filosofioihin ja sananlaskuihin pitkinä päivänmittaisina aamuina, puheviestintään lempeäsilmäisen myyräopettajan johdolla. Kaikkialla on maailmantuskaa mutta myös yllätyshyvyyttä, maailmanparantamista ja maailmanpelastamista: teekuppi, ilmoitustaulu, ovi ja hymy kerrallaan. Kävelen kevään ihmetellen aavistamattomia asioita ja maalaillen maisemia matkan varrelta. Kävelen aamupäivissä ja kauniissa tavallisissa maisemissa, pidän tauon eksymällä tutuilla poluilla. Valo maisemissa ihmetyttää läpi vuoden: maaliskuun keltaisuus, syyskuun lämmin laskeva aurinko, tähdet piilottava pimeys ja marraskuisen sähkövalon kelmeys tenttikirjan yllä. Kesällä on kiire, katselen kortteja ja hyvin valittuja silmälaseja. Illat oli pitkiä viini-iltoja, päivät piknikkejä puistossa ja yöt kotimatkoja sinapinkeltaisessa villapaidassa. On parasta tutustua ihmisiin, istua yhdessä hiljaa tai puhuen, pelata puistossa pelejä tai lukea tenttiin. Ollaan nähty tänä vuonna vain hyviä juhlia: synttärit pimeällä hiekkarannalla Italiassa, tupareita kauniissa asunnoissa, rantajuhlat, tuntemattomia, tuttuja, tanssimista Oslossa sunnuntaikonsertissa, kakkujuhlat ja myöhäisylioppilasjuhlat. Vielä ennen pitkänn syksyn hämärää matkustan vääksyyn ja vääksystä vaasaan koska saan aina sen mitä toivon: maaliskuussa toivoin yksinkertaisuutta ja löysin sen. Kesän lopussa on kaunis olo huolimatta siitä onko päässä pipo vai hattu. Keltapunaisen syksyn kuuntelen kaikkea kaunista, väsyneistä leijonista hämyiseen jooseen, banjonsoitosta beethoveniin.  Sinfoniat rytmittää monen kuukauden pääkivun, yskin tahdissa taustamusiikin kanssa kun pääkipu ja tentit juoksee väsyneen yli. Joulukuussa murtuma tai tämän vuoden viimeisenkään päivän kuume ei voita iloa kotimatkasta, kokonaisista päivistä joina voi vain lukealukealukea tai vuoden parhaasta viikosta.

 

Vaikka en vielä tiedä miten, missä ja millainen on 2015, tiedän että siitäkin tulee hyvä.

Ei kommentteja: