Pohdin tässä että mitäpä jos ajattelenkin hetken päästä että ei, ei tässä näin pitänyt käydä - niin kuin aina! Jos unohdan ihan ajatella, unohdan muistella mitä oikeastaan haluan, unohdan keksiä sen mitä oikeastaan haluan. Unohdan ja sitten vain havahdun ja katson ympärilleni kirkkain silmin; siksi pitää pohtia nyt missä on ja mitä on lokakuu, vuoden kaipaavin kuukausi.
Lokakuusta tulee keltainen ja punainen, mukana vähän valkoista koska pian sataa ensilumi. Lisäksi haluaisin että olisi lämmin olla neuleissa, että olisi päättäväisyyttä ja pitkiä iltoja. Haluaisin nähdä samoja maisemia, samoja ihmisiä. Haluaisin matkustaa paljon mutta en erityisen kauas, vain kolmen tai neljän tunnin päähän. Olisi hyvä jos olisi viimeinkin aikaa maata yöllä matolla pimeässä ja olla rauhassa, tarkkailla mihin ajatus pysähtyy ja mitä se pakenee ja mihin se karkaa.
"En tiedä", sehän on oikeastaan totuus silloin kun ei vain ole vielä ajatellut muistanut keksinyt mitä haluaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti