Minä yksin kotona.
Pitäisi tehdä läksyjä mutta en pysty.
Ei ole yhtään mitään tekemistä! Aika sosiaalinen olo, mutta en tiedä mitä oikein tekisi. Haluaisin mennä kävelylle toiselle puolen tietä ja kirkon ohi mutta en taida uskaltaa.
Tänään:
sain loistavan idean
pyöräilin ihan hirveästi!
feilasin jonkun typerän testin
yritin olla avuksi
melkein erehdyin
söin 2 banaania
ja muutakin
haluaisin että ois jo joulu
tiedän jo melkein kaksi joululahjaa!
keskiviikko 14. marraskuuta 2012
perjantai 9. marraskuuta 2012
Mitä ihmettä
Tänään minä päätin tyhjentää viinipullon. Melkein onnistuin haasteessa, jäi vaan pari senttiä. Voi luoja mun pitäis olla nukkumassa.
Turussa on mukavaa. En kyllä tiedä mikä tässä nyt on niin erityisen kiehtovaa, mutta kuitenkin. Oon aika paljon yksin täällä, mutta ei se oikeastaan haittaa hirveästi. Keksin aina kuitenkin jotakin. Nyt varmaan on sellainen aika että pitää olla vähän yksin.
Opiskelen venäjää täällä. Se on hirveän typerää, mutta kyllä sitä ehkä juuri ja juuri kestää vielä sen pari kuukautta. Sitten vaihdan. Tietenkin ois kiva tietää että mihin.. Mutta ei se mitään. Kai se selviää. En jaksa ajatella.
En ole hirveästi tutustunut täällä keneenkään. Se, että se ei hirveästi haittaa minua, on aika kummallista. Sen sijaan olen yrittänyt tutustua niihin, jotka ovat vähintään 400km päässä.
Eihän siinä tietenkään järkeä ole.
Haluaisin hirveästi päästä toteuttamaan kaikkia inspiraatioita mitä olen keksinyt. Amelie-inspiraatioita. Mutta valitettavasti minun täytyy tehdä sanatutkimusta ja kirjoittaa reflekterande essä ja valmistella puheita sun muita. Miten tässä taas kävi näin!
En todellakaan tiedä miksi tämä blogi on aktiivinen taas.
Turussa on mukavaa. En kyllä tiedä mikä tässä nyt on niin erityisen kiehtovaa, mutta kuitenkin. Oon aika paljon yksin täällä, mutta ei se oikeastaan haittaa hirveästi. Keksin aina kuitenkin jotakin. Nyt varmaan on sellainen aika että pitää olla vähän yksin.
Opiskelen venäjää täällä. Se on hirveän typerää, mutta kyllä sitä ehkä juuri ja juuri kestää vielä sen pari kuukautta. Sitten vaihdan. Tietenkin ois kiva tietää että mihin.. Mutta ei se mitään. Kai se selviää. En jaksa ajatella.
En ole hirveästi tutustunut täällä keneenkään. Se, että se ei hirveästi haittaa minua, on aika kummallista. Sen sijaan olen yrittänyt tutustua niihin, jotka ovat vähintään 400km päässä.
Eihän siinä tietenkään järkeä ole.
Haluaisin hirveästi päästä toteuttamaan kaikkia inspiraatioita mitä olen keksinyt. Amelie-inspiraatioita. Mutta valitettavasti minun täytyy tehdä sanatutkimusta ja kirjoittaa reflekterande essä ja valmistella puheita sun muita. Miten tässä taas kävi näin!
En todellakaan tiedä miksi tämä blogi on aktiivinen taas.
lauantai 3. marraskuuta 2012
Meillä on bileet
Täällä turussa. Tuparit.
On taas inspiraatiota tehdä amelieta ja kirjoittaa blogia. Ainakin nyt kun on päissään. Kaikki mysailee tuolla.
Välillä tuntuu vähän yksinäiseltä, mutta se menee aina ohi. Pitää ajatella arvoja. Sitä että kaikilla on mukavaa. Mitä minä voin tehdä. Ja minä voin vaikka mitä.
Tänä vuonna haluan tehdä jotain isompaa.
Haluan pelastaa maailman yhdellä kirjeellä.
Det vill jag göra.
On taas inspiraatiota tehdä amelieta ja kirjoittaa blogia. Ainakin nyt kun on päissään. Kaikki mysailee tuolla.
Välillä tuntuu vähän yksinäiseltä, mutta se menee aina ohi. Pitää ajatella arvoja. Sitä että kaikilla on mukavaa. Mitä minä voin tehdä. Ja minä voin vaikka mitä.
Tänä vuonna haluan tehdä jotain isompaa.
Haluan pelastaa maailman yhdellä kirjeellä.
Det vill jag göra.
torstai 20. lokakuuta 2011
Donare sangue
Kävin luovuttamassa viimeinkin verta. Synttärijuhla oli sit sellanen tänään. Mutta oli huippua, ensin jännitti ja sitten se neula oli siinä ja sitten kohta söinkin jo kakkua ja hihittelin. Voisi mennä uudestaankin, kai.
Pimeyttä on, on niin. Vähän liikaakin, koska minulla ei todellakaan ole heijastinta. Haluaisin sellaisen tyylikkään mutta en löydä. En ikinä muista etsiä. Ehkä lomalla löytyy. Loma ensi viikolla, ajattelin neuloa ja sellaista. Pitää pakata kamalasti lankoja mukaan! Ei ole edes kamalasti opiskeltavaa, tosin en sitten tiedä pitäisikö miettiä jo kevään yo:ta. Toivottavasti ei!
En saisi rasittaa nyt vasenta kättäni niin ehkä en kirjoittele enempää. A-talk yle areenassa, hyviä tyyppejä siellä. Vähän niinkuin kaikki lukiollakin.
Pimeyttä on, on niin. Vähän liikaakin, koska minulla ei todellakaan ole heijastinta. Haluaisin sellaisen tyylikkään mutta en löydä. En ikinä muista etsiä. Ehkä lomalla löytyy. Loma ensi viikolla, ajattelin neuloa ja sellaista. Pitää pakata kamalasti lankoja mukaan! Ei ole edes kamalasti opiskeltavaa, tosin en sitten tiedä pitäisikö miettiä jo kevään yo:ta. Toivottavasti ei!
En saisi rasittaa nyt vasenta kättäni niin ehkä en kirjoittele enempää. A-talk yle areenassa, hyviä tyyppejä siellä. Vähän niinkuin kaikki lukiollakin.
perjantai 7. lokakuuta 2011
tästä päivämäärästä pidän
Hei, tulin tänne koska en uskalla vielä alkaa imuroida, tiedä mitä naapurit siitä sanoisi. Niin tutustun tässä sitten tulevaisuuden maatalouden haasteisiin ja bloggailen. Ehkä vartin päästä viitsin alkaa siivota.
Oli YO. Olispa mulla älliä. Ois hirveän kiva! Mutta ihan hyvin se meni ja hirveän kivaa että se on ohi, nyt voi lukea psykaa ja venäjää. Englannista ei niin väliä, se vähän kiusailee ikävästi. Nyt on aikaa tehdä kaikkea minkä on jättanyt tähän asti tekemättä.
Syksy on mukava. Pitäisi hakea se hieno kirpparitakki ullakolta ja laittaa saappaat. Löysin sen takin varmaan vuosi sitten, se oli hienoa. Eilen tuntui siltä että pitää mennä kirpparille - menin ja löysin ainakin 7 mekkoa, ostin yhden.
Ammatinvalintakriisi koko ajan. Haluaisin pelastaa maailman mutta en osaa tieteitä. Haluaisin puhua kieliä mutta en ole kovin hyvä vakuuttamaan ketään kun ujoilen. Haluaisin olla vähän persoonaton, tavallaan. Ja saada palkkaa jolla ostaa luomuruokaa.
Oli YO. Olispa mulla älliä. Ois hirveän kiva! Mutta ihan hyvin se meni ja hirveän kivaa että se on ohi, nyt voi lukea psykaa ja venäjää. Englannista ei niin väliä, se vähän kiusailee ikävästi. Nyt on aikaa tehdä kaikkea minkä on jättanyt tähän asti tekemättä.
Syksy on mukava. Pitäisi hakea se hieno kirpparitakki ullakolta ja laittaa saappaat. Löysin sen takin varmaan vuosi sitten, se oli hienoa. Eilen tuntui siltä että pitää mennä kirpparille - menin ja löysin ainakin 7 mekkoa, ostin yhden.
Ammatinvalintakriisi koko ajan. Haluaisin pelastaa maailman mutta en osaa tieteitä. Haluaisin puhua kieliä mutta en ole kovin hyvä vakuuttamaan ketään kun ujoilen. Haluaisin olla vähän persoonaton, tavallaan. Ja saada palkkaa jolla ostaa luomuruokaa.
lauantai 10. syyskuuta 2011
voi tätä iltaa
Kun verhot on kiinni niin alan blogata. Tai oikeastaan, kun tulee syksy niin alan blogata.
Olin äsken facebookissa ja pyörin ympäriinsä ja stalkkasin ja sellaista. Mutta sitten tuli vähän yksinäinen olo ja menin tänne. Nyt on kivempi. Vähän niinkuin kirjoittaisi jollekulle kirjettä. Mikä pitäisi muuten tehdä joku päivä. En tiedä vain kenelle.
Olen jotenkin onnistunut säilyttämään kaikkien osoitteet mutta en sitten säännöllistä yhteydenpitoa. Tai oikeastaan yhteyttä. En tajua niitä.
Olen tänään ollut kämpällä. Opiskelin. Datasin. Katsoin muumeja ja säikähdin. Tein pannaria ja söin sitä. Vähän tylsää oikeastaan. Aamulla oli vielä äitiä ikävä, ei kyllä yleensä edes ole. Varmaan se on tämä yo-juttu.
Luulen aina että jos en siirrä huomiseen mitä voin tehdä tänään, niin sitten huomenna ei tarvitse tehdä mitään. Huomasin vasta tuossa kun sairastin, että ei se taida toimia. Mutta se on silti hyvä vähän tehdä niin, koska sitten ei haittaa vaikka on viikon poissaoleva. Pitäisi muistaa rentouttaa hartiat vähän useammin.
Huomenna enää päivä. Kunde jag svenska då, skulle jag vara lycklig.
Olin äsken facebookissa ja pyörin ympäriinsä ja stalkkasin ja sellaista. Mutta sitten tuli vähän yksinäinen olo ja menin tänne. Nyt on kivempi. Vähän niinkuin kirjoittaisi jollekulle kirjettä. Mikä pitäisi muuten tehdä joku päivä. En tiedä vain kenelle.
Olen jotenkin onnistunut säilyttämään kaikkien osoitteet mutta en sitten säännöllistä yhteydenpitoa. Tai oikeastaan yhteyttä. En tajua niitä.
Olen tänään ollut kämpällä. Opiskelin. Datasin. Katsoin muumeja ja säikähdin. Tein pannaria ja söin sitä. Vähän tylsää oikeastaan. Aamulla oli vielä äitiä ikävä, ei kyllä yleensä edes ole. Varmaan se on tämä yo-juttu.
Luulen aina että jos en siirrä huomiseen mitä voin tehdä tänään, niin sitten huomenna ei tarvitse tehdä mitään. Huomasin vasta tuossa kun sairastin, että ei se taida toimia. Mutta se on silti hyvä vähän tehdä niin, koska sitten ei haittaa vaikka on viikon poissaoleva. Pitäisi muistaa rentouttaa hartiat vähän useammin.
Huomenna enää päivä. Kunde jag svenska då, skulle jag vara lycklig.
torstai 8. syyskuuta 2011
4 päivää ennen
Kämpä on sotku. Minä peiton alla ja puhun ruotsia teddykarhun kanssa. Vad ska vi göra Anders, vad ska vi göra! Vi ska tänka på det och sova lite. Har du karameller? Ei ollut karkkeja - neuvottelin josko olematta karkitta pääsisin pois peiton alta. En päässyt. Illalla karkasin, ovelasti toiselta puolelta, Anders jäi vahtiin. Minä menin itsepäisenä ja luin miten lammaslauma ratkaisi murhan. Tänään ei kuumetta, mutta muista vaikeuksia ehkä tulossa.
Yöllä kämpässä on niin pimeää että on pakko nukkua. Jos päivällä ei avaa verhoja, on kuin asuisi illassa koko päivän. Aamu voi siis tulla vaikka kymmenen kertaa päivässä jos avaa verhot.
Enää ei öisin pelota, se on vain jääkaappi joka ärjyy öisin. Tai naapuri joka myhäilee käytävässä.
Jännittää taas. Eri asia tämä kuin keväällä kun oli italia, tuntuu paljon vakavammalta nyt syksyllä.
Yöllä kämpässä on niin pimeää että on pakko nukkua. Jos päivällä ei avaa verhoja, on kuin asuisi illassa koko päivän. Aamu voi siis tulla vaikka kymmenen kertaa päivässä jos avaa verhot.
Enää ei öisin pelota, se on vain jääkaappi joka ärjyy öisin. Tai naapuri joka myhäilee käytävässä.
Jännittää taas. Eri asia tämä kuin keväällä kun oli italia, tuntuu paljon vakavammalta nyt syksyllä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)