se joka tanssii illat
ei vilkaise peiliä
lyydia lyydia
tanssii pitkin katuja
muistaa syntymäpäiviä
lyydia lyydia lyydia
nostaa hiukset nutturalle
maalaa katuun runoja
Katson jänistä silmästä silmään
kierrämme korttelin omilta puoliltamme
jänis odottaa minua keskellä risteystä
lähtee länteen, minä etelään
en itke puuttuvia pioneja
vaan seisovaa vettä vaasissa
kukkavarret pehmenee,
kaartuu ja kumartaa
terälehdet pöydän pinnassa.
eikä kauheinta ole että ne katoaa
vaan sen hitaan hajoamisen haju
Tulevat ja kysyvät ja vihjaavat ja vaativat! Minä laitan sivuun laukkuni ja syrjään silmälasini. Revin tyynyt peitot vuoteesta ja kiskon kissankarvat verhoista. Sohvan tyynyjen välistä ujutan esiin kynteni ja eteisenmattoa heilauttaen ravistan ovesta sellaiset kanaljat!
kun on aikaa yllinkyllin
järjestelen hyllyni
ja sitten kun on tiptop tasot
otan esiin kynäni.
kirjailen kutsuun latinaksi:
voit tulla ihan pirttiin asti.
päälle painan kissantassun
- katso sitä tarkasti.