Tänään on taas sellainen olo että haluaisin antaa jokaiselle vastaantulijalle kukkakimpun. Oikein suuren mutta väreiltään hillityn. Haluaisin istua kadunkulmassa ja toimia kohteliaisuusautomaattina, se olisi tälle päivälle sopiva missio. Haluaisin ostaa puoli litraa mansikoita ja tutustua johonkuhun joka myös pitää mansikoista.
Mutta täällä minä vain olen paikallani ja vaihdan vain välillä asiakaspalveluhymyn aitoon hymyyn. Mutta saahan sitä aina haaveilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti